Venäjällä työttömyys on laskenut ennätyksellisen matalalle

Venäjän työttömyys oli vähäistä ja koulutettu työvoima liki täysikäytössä jo ennen hyökkäyssodan alkua. Talouden elpyessä ja julkisen kulutuksen kasvaessa työvoiman kysyntä alkoi kasvaa nopeasti vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Samaan aikaan ensimmäinen mobilisaatioaalto johti yhteensä kenties noin miljoonan työikäisen poistumiseen työmarkkinoilta. Tämän seurauksena kilpailu osaavasta työvoimasta on kasvanut monilla aloilla. Työmarkkinoiden kireys näkyy selvästi sekä työttömien määrän että työttömyysasteen muutoksissa.

Tammikuussa 2022 Venäjän työttömyysaste oli 4,3 %, tämän vuoden alussa se oli 2,9 %. Kesäkuussa työttömyysaste laski 2,4 prosenttiin, mikä on koko tilastohistorian alhaisin taso. Työllisiä oli kaikkiaan 74 miljoonaa ja työttömiä työnhakijoita alle kaksi miljoonaa. Vuoden 2022 alkuun verrattuna työttömien määrä on supistunut 1,4 miljoonalla. Virallisiin työvoimatoimistoihin työttömiksi ilmoittautuneita oli koko maassa vain 400 000 henkilöä. Samaan aikaan työvoimatoimistoissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli 2,1 miljoonaa, näistä 481 000 oli Keskisen federaatiopiirin alueilla ja 438 000 Volgan federaatiopiirin alueilla. 

Sekä työvoimaan osallistumisaste (työllisten ja työttömien yhteenlaskettu osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä) että henkeä kohden laskettu tehtyjen työtuntien määrä ovat nousseet hieman hyökkäyssodan aikana. Kysynnän kasvusta huolimatta merkittävää työvoiman määrän kasvua on vaikea nähdä. Osallistumisaste on jo verrattain korkea, väestö ikääntyy nopeasti, maahanmuutossa on haasteita ja eläkeläisten työssäkäynti on ollut yleistä jo aikaisemmin. Rosstatin tilastoima, YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILOn standardin mukainen osallistumisaste oli huhtikuussa 61,2 %. Ero miesten (69 %) ja naisten (55 %) osallistumisasteissa ei kansainvälisesti vertaillen ole kovin suuri. ILOn mukaiset osallistumisasteet esimerkiksi Turkissa olivat miehillä 71 % ja naisilla 35 %, Chilessä 71 % ja 52 % ja EU-maissa 64 % ja 52 %.

Palkkojen nousu kiihtyy

Pula osaavasta työvoimasta heijastuu selvästi palkkakehitykseen. Viime vuonna nimellispalkat nousivat keskimäärin 15 %, ja kuluvana vuonna palkkojen nousu on entisestään kiihtynyt. Toukokuussa 2024 keskimääräinen kuukausipalkka oli 86 384 ruplaa (noin 920 euroa), eli 18 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuluttajahintojen muutoksen huomioiva reaalinenkin kuukausipalkka oli toukokuussa liki 9 % korkeampi kuin vuosi sitten. Palkkojen nousu on ollut nopeinta siellä missä avoimia työpaikkojakin on eniten, eli Keskisen ja Volgan federaatiopiirien alueilla.

Palkkojen nousuvauhti on kiihtynyt tänä vuonna

Lähteet: Rosstat, CEIC ja BOFIT.

Maksetut palkat luonnollisesti vaihtelevat suuresti sekä toimialojen välillä että niiden sisällä. Korkeita palkkoja perinteisesti maksetaan mm.  öljy- ja kaasuteollisuudessa, rahoitusalalla ja IT-sektorilla. Tilastoitujen keskipalkkojen nousu on ollut nopeaa näillä aloilla nytkin. Viimeisen kahden vuoden aikana palkat ovat nousseet nopeasti myös monilla puolustusteollisuuteen liittyvillä tehdasteollisuuden aloilla. Esimerkiksi metallituotteiden valmistuksessa ja muiden kuljetusvälineiden tuotannossa keskipalkka on 70–80 % korkeampi kuin vuoden 2022 alussa. Työn kysynnästä erityisesti sotateollisuuteen liittyvillä teollisuudenaloilla kertonee sekin, että näillä aloilla tilastoitu työpäivän pituus on keskimääräistä hieman pidempi. Palkkojen nousu on ollut nopeaa myös eräillä palvelualoilla kuten kuljetussektorilla, erityisesti maantiekuljetuksissa.

Rosstat ei julkaise tietoja palkkarakenteesta esimerkiksi työntekijän koulutustaustan tai tehtävätyypin mukaan. Yrityskyselyiden perusteella erityisen suuri pula on kuitenkin teknisen koulutuksen saaneesta työvoimasta. Monilla työnvälitysalustoilla hakuilmoitusten palkkatarjoukset ylittävät kirkkaasti alan keskipalkan, eivätkä yli 200 000 ruplan (2 222 euron) palkkatarjoukset ole harvinaisia. Esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen kuljettajat, mekaanikot ja insinöörit ovat erityisen haluttuja paitsi teollisuudessa ja rakentamisessa, myös rintamalla. Palkkakilpailu voi olla kovaa, mistä osaltaan kertoo sopimussotilaille maksettava noin 200 000 ruplan (2 130 euron) aloituspalkka sekä jopa kahden miljoonan ruplan suuruiset bonukset.

Työmarkkinoiden kireydestä kertonee sekin, että Superjob-työnvälitysalustan kyselytutkimuksen mukaan aiempaa suurempi osa venäläisistä ei olisi valmis työskentelemään pimeästi. Kun viralliset palkat ovat nousussa ja avoimia työpaikkoja on runsaasti, pimeästi maksettavat korvaukset ovat vähemmän houkuttelevia.

Työttömyys keksittyy muutamille alueille

Erot sekä työllisyydessä että palkkatasossa Venäjän eri alueiden välillä ovat huomattavan suuria. Huhtikuussa työttömyysaste oli Keskisen federaatiopiirin alueella alle 2 %, mutta Pohjois-Kaukasuksella keskimäärin 9 %. Työttömyys on edelleen muuta maata korkeampaa Pohjois-Kaukasuksella sekä Siperian ja Kaukoidän köyhillä alueilla, mutta monilla näillä alueilla työttömyysaste on laskenut nopeasti. Esimerkiksi Pohjois-Ossetiassa, Tuvassa, Kalymikiassa, Karachevo-Tserkessiassa, Volgogradissa ja Buriatiassa työttömyysaste on kahdessa vuodessa supistunut yli neljä prosenttiyksikköä, noin kymmenestä noin kuuteen prosenttiin. Huhtikuussa 2024 työttömyysaste oli yli 10 % enää vain kolmessa Pohjois-Kaukasuksen tasavallassa (Ingushetiassa, Dagestanissa ja Tsetseniassa). Näillä alueilla keskipalkka on noin puolet koko maan tasosta.

Korkean työttömyyden alueet ovat tyypillisesti väestöltään pieniä. Pohjois-Kaukasuksen, Siperian ja Kaukoidän federatiopiirien yhteenlaskettu väestö on noin 3,4 miljoonaa (noin 2,3 % koko maan väestöstä). Huhtikuussa 2024 näissä kolmessa federaatiopiirissä asui yhteensä runsas 800 000 työtöntä, eli 40 % koko maan työttömistä työnhakijoista. Työvoiman liikkuvuus alueiden välillä ei ole ongelmatonta, eikä köyhien reuna-alueiden työttömillä useinkaan ole sellaista koulutusta, mitä Keski-Venäjän tehdasteollisuudessa tai palvelusektoreilla kaivataan. Ellei työn tuottavuus kasva nopeasti, pula koulutetusta työvoimasta voi yhä selkeämmin nostaa palkkoja ja lisätä inflaatiopaineita koko taloudessa.