Venäjän tuotannon kasvu hidastui viime vuoden lopulla ja talouden epätasapainot lisääntyivät

Tuotannon kasvu hidastui viime vuoden lopulla

Alustavien arvioiden mukaan Venäjän BKT kasvoi viime vuonna 3,5–4 %. Tuotannon kasvu hidastui huomattavasti vuoden toisella puoliskolla. Viime vuoden kasvu nojasi pitkälti valtion menojen voimakkaisiin lisäyksiin. Niillä pönkitettiin etenkin sotaan kytkeytyvien toimialojen tuotantoa, mutta vaikutukset läikkyivät osin myös laajemmalle talouteen. Ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että tuotannon kasvu hidastuu edelleen tänä vuonna. Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 1,5 %. Vaikka valtion menoja aiotaan lisätä edelleen, on tuotannon kasvattaminen entistä vaikeampaa tuotantokapasiteetin asettamien rajoitusten kiristyessä. 

Valtion menojen voimakas kasvu onkin heijastunut vähitellen entistä enemmän hintoihin. Inflaatio kiihtyi entisestään viime vuoden lopussa. Venäjän keskuspankin mukaan kuluttajahintojen kausitasoitettu ja vuositasolle korotettu (seasonally adjusted annual rate, SAAR) nousu oli joulukuussa jo 14 %. Vuotta aiempaan verrattuna hinnat nousivat noin 10 %. Loppuvuonna inflaatiopaineita lisäsi myös ruplan jyrkkä heikkeneminen marras-joulukuun vaihteessa. Yritysten hintaodotukset ovat edelleen koholla. Inflaatiopaineista ja markkinaodotuksista huolimatta Venäjän keskuspankki ei nostanut ohjauskorkoaan enää joulukuun kokouksessaan. Ohjauskorko on kuitenkin historiallisen korkealla 21 prosentissa, mikä on herättänyt myös paljon kritiikkiä Venäjällä.          

Federaatiobudjetti jälleen selvästi alijäämäinen

Venäjän finanssiministeriön ennakkotietojen mukaan federaatiobudjetin menot kasvoivat viime vuonna 24 %. Menojen rakenteesta ei enää julkaista tietoja, mutta vuodelle 2024 laaditun budjettikehikon mukaan valtaosa menojen kasvusta oli määrä kohdistaa menoluokkaan ”Puolustus”. Federaatiobudjetin tulot lisääntyivät 26 %. Sekä öljy- ja kaasutulot että muut tulot kasvoivat samaa vauhtia. Federaatiobudjetin tuloista 30 % oli viime vuonna peräisin öljy- ja kaasutuloista.  

Ennakkotietojen mukaan federaatiobudjetin alijäämä oli yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2024 alkuperäiseen budjettikehikkoon. Alijäämää kertyi viime vuonna noin 3 500 mrd. ruplaa (1,7 % BKT:stä). Alijäämä oli samaa kokoluokkaa kuin vuosina 2022–2023. Federaatiobudjetin alijäämä on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut yhteensä noin 10 000 mrd. ruplaa.

Alijäämää on rahoitettu sekä öljyrahastosta että valtion velalla. Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidien varojen arvo on supistunut jyrkästi: helmikuussa 2022 rahastossa oli likvidejä varoja 9 800 mrd. ruplan arvosta, mutta viime vuoden lopussa enää 3 800 mrd. ruplan arvosta. Valtio on ottanut myös uutta kotimaista velkaa, mutta sitä on edelleen melko vähän. Viime vuoden lopussa valtiolla oli noin 19 % BKT:stä.   

Tämän vuoden budjettikehikossa federaatiobudjetin alijäämäksi on kaavailtu 1 200 mrd. ruplaa (0.5 % BKT:stä). Budjettikehikko perustuu osin melko optimistisille oletuksille, joten toteutunut alijäämä voi jälleen osoittautua budjetoitua suuremmaksi edellisvuosien tapaan. Venäjä pystyy vielä tänä vuonna rahoittamaan suunniteltua suuremmankin alijäämän, mutta myös valtiontalouden tilanne vaikeutuu alijäämien paisuessa.     

Venäjän federaatiobudjetti oli viime vuonna jälleen alijäämäinen

Lähteet: CEIC, Venäjän finanssiministeriö, BOFIT.

Ulkomaankauppa supistui hieman, vaihtotase pysyi edelleen selvästi ylijäämäisenä

Venäjän keskuspankin julkaisemien maksutaseen ennakkotietojen mukaan Venäjän tavara- ja palveluviennin arvo oli viime vuonna 460 mrd. dollaria eli noin prosentin pienempi kuin vuonna 2023. Tavaraviennin arvo supistui 2 %, kun taas palveluviennin arvo kasvoi 3 %. Viennin kehitys heikkeni vuoden lopulla ja loka-joulukuussa viennin arvo supistui 6 % vuotta aiemmasta.   

Venäjän tullin tietojen mukaan tavaravienti koostuu edelleen pääosin mineraalipolttoaineista ja niiden osuus tavaraviennistä oli viime vuonna edelleen yli 60 %. Venäjä ei julkaise enää yksityiskohtaisia tilastoja viennistä. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan Venäjä sai viime vuonna vientituloja raakaöljystä ja öljyjalosteista 192 mrd. dollaria eli noin 2 % enemmän kuin vuonna 2023. Vientitulojen kasvu johtui korkeammasta hinnasta, sillä IEA arvioi raakaöljyn vientimäärän supistuneen 2 % ja öljyjalosteiden vientimäärän 7 %. IEA:n arvion mukaan Venäjän raakaöljyn keskimääräinen vientihinta oli viime vuonna 69 dollaria tynnyriltä, kun se vuonna 2023 oli 64 dollaria tynnyriltä. Venäläistä öljyä myytiin viime vuonna keskimäärin 11 dollarin alennuksella tynnyriltä suhteessa verrokkilaatuihin.      

Venäjän tavara- ja palvelutuonnin arvo supistui viime vuonna noin prosentilla ja oli 375 mrd. dollaria. Tavaratuonnin arvo supistui 3 %, mutta palvelutuonnin arvo kasvoi 5 %. Palvelutuonnin kasvu heijastaa pääosin lisääntynyttä turismia. Viime vuoden lopulla tuonnin kehitys ylipäänsä piristyi ja loka-joulukuussa tuonnin arvo kasvoi 5 % vuotta aiemmasta.  

Vaihtotaseen ylijäämä oli koko viime vuonna 53 mrd. dollaria eli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Vaihtotaseen ylijäämä kuitenkin suli vuoden lopulla ja joulukuussa vaihtotase kääntyi jopa alijäämäiseksi viennin vähentyessä.  

Rahoitustaseesta julkaistavat ennakkotiedot ovat nykyään hyvin suppeita, joten muutoksia on aiempaa vaikeampi arvioida. Venäjän keskuspankin mukaan rahoitustaseen puolella nähdyt muutokset heijastavat pitkälti pakotteiden vaikutuksia. Venäläisten saatavat ulkomailta kasvoivat hieman. Taustalla ovat etenkin pakotteiden aiheuttamat viiveet vientitulojen kotiuttamisessa. Myös ulkomaalaisten saatavat Venäjältä kasvoivat vähän, mutta keskuspankki arvioi tämänkin liittyvän lähinnä pakotteista aiheutuviin vaikeuksiin kansainvälisessä maksuliikenteessä.  

Venäjän vienti kääntyi laskuun vuoden 2024 lopulla

Lähteet: CEIC, Venäjän keskuspankki, BOFIT.