BOFIT Viikkokatsaus 2020/39

Venäjällä koronakriisi on lisännyt laveampaa työttömyyttä ja osa-aikatyötä



Kansainvälisen työjärjestön (ILO) menetelmillä tehdyn Rosstatin työvoimakyselyn mukaan 15−72-vuotiaiden työllisten ja työttömien määrät ovat supistuineet jo vuodesta 2017. Tänä vuonna talouden taantuma ja koronarajoitukset ovat painaneet työllisyyden lähes vuoden 2009 laman veroiseen jyrkkään alamäkeen.

Työttömyys lisääntyi nopeasti keväällä ja kesällä se on edelleen hieman kasvanut. Työttömänä oli heinä-elokuussa vajaat 6,5 % työvoimasta, kun työttömyysaste oli historiallisesti alimmalla tasollaan noin vuosi sitten eli alle 4,5 %. Talouden elpymisen myötä talousministeriö odottaa työttömyysasteen laskevan ja olevan koko tämän vuoden osalta 5,7 %. Työvoimatoimistoihin rekisteröityneiden määrä on noussut ennätysmäisesti noin kahteen kolmasosaan työttömistä. Taustalla on ainakin osin keväällä tehty työttömyyskorvauksen enimmäismäärän korotus puolella, joskin enimmäiskorvaus on edelleen noin 140 euroa kuukaudessa. Myös työnhaku työvoimatoimistojen avulla on lisääntynyt, vaikka sitä käyttääkin vasta runsas 30 % työttömistä.

Työllisyyden vähennyttyä myös eräät työttömiin verrattavat ryhmät, jotka työvoimakyselyn kriteereiden mukaan kirjautuvat työvoiman ulkopuolisiksi, ovat kasvaneet tuntuvasti viime vuoden ja tämän vuoden alkupuoliskon aikana. Työhön valmiita, jotka eivät hae työtä, oli jo edellisinä vuosina 2 % suhteessa työvoimaan ja 2,5 % kesällä. Rosstat sisällyttää tämän ryhmän lähinnä heistä koostuvaan potentiaaliseen työvoimaan, jolla kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti laajennettu työttömyysaste oli kesällä noin 8,5 %. Työhön valmiiden lisäksi työtä haluavia mutta ei siihen valmiita on ollut tänä ja viime vuonna 3,5−4 % suhteessa työvoimaan.

Kevään koronarajoitukset luonnollisesti lisäsivät lomautuksia ja osa-aikatyötä paljon. Työvoimakyselyn mukaan työntekijöistä yli viidesosa oli huhti-toukokuussa väliaikaisesti poissa töistä, mutta kesäkuussa tilanne alkoi palautua kohti parin prosentin tavanomaista tilannetta. Korkeintaan 30 tunnin työviikkoa tekevien osuus nousi keväällä 7−8 prosenttiin normaalilta noin viiden prosentin tasolta.

Työllisyyden väheneminen on osaltaan pudottanut kotitalouksien reaalituloja, jotka olivat vuoden toisella neljänneksellä noin 8 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Alle virallisen toimeentulominimin ansaitsevien osuus koko väestöstä nousi vuoden toisella neljänneksellä 13,5 prosenttiin eli noin prosenttiyksiköllä viime vuoden lukemista.

Työllisten ja työttömien määrässä suuria muutoksia kevään talouskuopassa

202039_v4.png

Lähteet: Rosstat ja BOFIT.