Venäjän aloittama sota ja pakotteet ovat painaneet useita Venäjän julkisen talouden tuloeriä, menoja on lisätty nopeasti

Venäjän aloittaman järjettömän hyökkäyssodan jälkeen talouden ja tuonnin alamäki on ajanut Venäjän julkisen talouden tulot luisuun. Konsolidoituun budjettiin, joka koostuu federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjeteista, kertyi viime vuoden keskikesästä alkaen nimellistuloja huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2021 (konsolidoidun budjetin tiedot on julkaistu lokakuuhun asti). Sama koskee federaatiobudjettia, jonka osuus konsolidoidun budjetin tuloista on runsaat puolet. Vuoden loppukuukausina tuloja saatiin ylös määräämällä Gazpromille hyvin suuri ylimääräinen tuotantovero, jolloin federaatiobudjetin nimellistulot nousivat vuotta aiemmasta. Ilman Gazprom-veroa tulot olisivat edelleen vähentyneet.

Konsolidoidun sekä federaation budjetin tulojen reaalinen ostovoima väheni jo loppukeväällä, kun nimellistulojen nousu alitti inflaatiotahdin (mitattuna tässä yhteydessä laveasti kuluttajahintojen ja teollisuuden kotimaantoimitusten tuottajahintojen nousun keskiarvolla sitä taustaa vasten, että palkka- ja sosiaalitukimenot ovat suunnilleen puolet konsolidoidun budjetin menoista). Vaikka inflaatio hidastui merkittävästi vuoden toisella puoliskolla, tulojen reaalinen muutos vuodentakaisesta oli syksyllä konsolidoidussa budjetissa -10−15 % ja federaatiobudjetissa -15−20 %. Ilman Gazpromin lisäveroa sukellus olisi jatkunut (joskin lievempänä vuoden viimeisellä neljänneksellä). Vastaavansuuruisia tulojen reaalisia putoamisia on tullut myös Venäjän aiemmissa taantumissa.

Venäjällä julkisen talouden tulojen nousu alittanut inflaatiotahdin ja menoja lisätty reaalisesti

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.

Konsolidoidussa budjetissa muut kuin öljy- ja kaasusektorin erityisveroista saatavat budjettitulot, joiden paletti on viidesosa kaikista tuloista, luisuivat viime vuoden kesällä nimellisesti vuodentakaista pienemmiksi. Federaatiobudjetissa luisu tuli jo loppukeväällä. Sota ja pakotteet ovat ajaneet alas tuotantoa, mutta Venäjän hyökkäyksestä nousseen inflaation aiheuttama BKT:n nimellisarvon ripeä kohoaminen (suurin sitten vuoden 2011 lukuun ottamatta vuotta 2021) nosti osaltaan kotimaisesta tuotannosta saatuja arvonlisä- ja valmisteverotuloja (osuus yli 13 % konsolidoidun budjetin tuloista vuonna 2021) varsin hyvin koko vuoden ajan. Suhteellisen hyvään verojen keruuseen viittaa se, että ALV-tulojen suhde BKT:hen pysyi vuoden 2021 huipputasolla.

Taantumasta huolimatta talouden palkkasumman nousu jatkui melko hyvänä, mikä kohotti budjettituloja työtuloveroista (osuus 10 %). Sen sijaan tulot palkkojen perusteella maksettavista sosiaaliveroista (osuus 19 %) painuivat kesällä huomattavasti vuodentakaista pienemmiksi, sillä yrityksille annettiin mahdollisuus lykätä sosiaaliverojen maksuja tähän vuoteen. Syksyllä kuoppa tasaantui. Tulot yritysten voittoveroista (osuus 13 %) sukelsivat vuoden puolivälissä jyrkästi.

Sota ja pakotteet ovat lyöneet alas tuonnista kertyviä ALV- ja tullituloja (osuus 10 %), jotka vajosivat jo loppukeväällä 40−45 % vuodentakaista pienemmiksi, ja myös syksyllä lukema oli noin -25 %. Yhtä suurta romahdusta ei ole tapahtunut vuoden 2009 rajun taantuman jälkeen.

Tulot öljy- ja kaasusektorin tuotantoveroista ja vientitulleista, jotka ovat viidesosa konsolidoidun budjetin tuloista ja noin 40 % federaatiobudjetin tuloista, putosivat niin ikään keskikesällä huomattavasti vuodentakaista pienemmiksi. Länsimaisten öljyä tuovien yritysten päätökset leikata venäläisen öljyn tuontia painoivat Venäjän Urals-öljyn isoon alennusmyyntiin jo maaliskuussa, joskin vuodentakaisen hinnan Urals alitti vasta alkusyksyllä. Toisaalta dollareissa määriteltyjen öljy- ja kaasuverojen arvoa ruplissa painoi hyvin suuresta vaihtotaseen ylijäämästä ja valuutanvaihtorajoituksista johtunut ruplan korkea kurssi − loppukeväästä vuoden loppuun saakka. Öljyn tuotannon lisäännyttyä hieman sen tuotantoverosta saatujen tulojen osuus öljy- ja kaasuveroista nousi yli 72 prosenttiin, vaikka myös maakaasun tuotantoverotulojen osuus nousi Gazpromin lisäverolla.

Konsolidoidun budjetin menojen kasvu nopeutui keväällä ja inflaation hidastuttua menot lisääntyivät myös reaalisesti keskikesästä alkaen tuntuvalla tahdilla mm. investointimenojen erittäin kovan nousun myötä (huhtikuun jälkeisiä tietoja muista menoluokista ei ole julkaistu). Federaatiobudjetin menojen lisääminen yltyi jo Venäjän hyökkäyksen aikoihin ja kiihtyi vuoden loppukuukausina 40 prosenttiin vuodentakaisesta. Muun muassa investointimenojen jyrkkä kohoaminen viittaa sotamenojen rajuun nousuun (joka jo tammi-huhtikuussa oli lähes 40 % vuodentakaisesta). Kokonaismenojen reaalinen lisäys ei ainakaan toistaiseksi ole ylittänyt eräiden aiempien taantumien nousulukemia.

Heikentyneen tulojen kehityksen ja menojen lisäämisen seurauksena federaatiobudjetti kääntyi vuoden 2021 pienestä ylijäämästä (0,4 BKT:stä) hallituksen ennakkokaavailuja hieman syvempään alijäämään (2,3 % BKT:stä, vaikka Gazpromin lisävero toi budjettituloja lähemmäs prosentin BKT:stä). Tämä kuvannee melko hyvin koko julkisen talouden vajetta, sillä alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen mahdollisuudet rahoittaa vajeita ovat vähäiset. Alkusyksyllä federaatiobudjetin vajeen rahoituksen kaavailtiin tulevan tuntuvassa määrin valtion vararahastosta, mutta tosiasiassa rahoitus tapahtui kuta kuinkin kokonaan nopealla loppusyksyn velanotolla.

Tälle vuodelle finanssiministeriö laati alkusyksyn julkisen talouden linjauksissaan suhteellisen optimistiseen talousennusteeseen perustuvia tuloarvioita sekä ennakoi vain lievää ja varsin niukasti ennustetun inflaation ylittävää konsolidoidun budjetin menojen nousua. Duuman joulukuussa hyväksymät federaation ja valtion sosiaalirahastojen menot eivät ylittäneet syksyn arvioita, joskin federaatiobudjetin menojen jaossa – eli ainakin rahansaantikisan tässä vaiheessa – lievennettiin sisäisen turvallisuuden ja lainvalvonnan menojen rajua nousua sekä lisättiin hieman menoja laman keskellä eläville talouden eri lohkoille. Federaatiobudjetin menojen ennakkoarvioiden varsin nopea ja suuri ylittyminen viime vuonna kertoo jo osaltaan siitä, että nykyisissä sodan ja laman oloissa hyväksyttyihin tai muihin julkisuudessa esitettyihin menokaavailuihin voi tulla tänäkin vuonna nopeita lisäyksiä.

Menojen hillitsemiseksi asetettu tavoite rajata federaatiobudjetin tämän vuoden vaje noin kahteen prosenttiin BKT:stä voi ylittyä sen valossa, että tuloarviot näyttävät ylisuopeilta ja menoja voi tulla lisää merkittävästi. Suurempaa vajetta voidaan rahoittaa valtion vararahastosta sekä suurista valtionpankista (tarvittaessa keskuspankin likviditeettituella pankeille), jollei suoraan keskuspankkirahoitukseen haluta mennä.

Venäjällä julkisen talouden tämän ja seuraavien vuosien menorakenteeseen on tullut uusia kaavailuja

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.