Kiinassa ongelmapankkien hoitamiseen upposi jo satoja miljardeja juaneja julkisia varoja

Koronakriisin vuoksi tehdyt politiikkatoimet, velallisten lainanhoitovaikeudet ja pankkien varautuminen hoitamattomien saamisten lisääntymiseen rysäyttivät pankkien voitot noin 25 % vuotta aiempaa pienemmiksi vuoden toisella neljänneksellä. Valtaosa pankkien tuloksesta syntyy normaalista pankkitoiminnasta. Anto- ja ottolainauksen marginaalin kapeneminen viime vuodesta noin 0,1 prosentilla 2,1 prosenttiin söi suoraan pankkien tuloksia. Pankkivalvoja on viime kuukausina varoitellut hoitamattomien saamisten merkittävästä lisääntymisestä, mutta toistaiseksi pankit ilmoittavat niiden lisääntyneen vain maltillisesti. Todellisten hoitamattomien saamisten tiedetään olevan selvästi pankkien raportoimaa suuremmat. Pankit odottavat tilanteen jatkuvan vaikeana loppuvuonna.

Kiinan suurimmat pankit tuntuvat olevan suhteellisen hyvässä kunnossa. Sen sijaan huolet kohdistuvat pieniin ja keskisuuriin pankkeihin, joista osa on kasvanut hyvin nopeasti, tukeutunut rahoitukseen pankkien välisiltä markkinoilta ja ottanut liikaa riskejä lainanannossaan. Useita pieniä ja keskisuuria pankkeja oli vaikeuksissa jo ennen koronaepidemian puhkeamista. Toukokuussa 2019 viranomaiset ottivat haltuunsa Baoshang pankin, jonka pelastusoperaatioon kului reilu vuosi ja siihen tarvittiin yhteensä 170 mrd. juania (n. 21 mrd. euroa) julkisia varoja uutistoimisto Caixinin mukaan. Pelastusoperaation keskeisenä rahoittajana toimi keskuspankin hallinnoima talletustakuurahasto. Baoshang päästettiin konkurssiin kesällä, mutta ennen sitä osia pankista myytiin Huishang pankille ja loput Baoshangin toiminnot siirrettiin toukokuussa 2020 uudelle Mengshang pankille. Elokuussa Huishang pankkia jouduttiin tukemaan talletustakuurahaston varoista lähes 10 miljardilla juanilla.

Keväällä 2020 vietiin päätökseen useita viime vuonna aloitettuja pankkien tervehdyttämistoimia. Hengfeng pankkia pääomitettiin 100 mrd. juanin suunnatulla annilla. Summasta 60 mrd. juania saatiin finanssiministeriön hallinnoimalta Central Huijin yhtiöltä ja 36 mrd. juania Shandongin paikallishallinnolta. Samalla Central Huijinista tuli pankin suurin omistaja reilulla 54 prosentin omistusosuudella. Keväällä keskuspankin hallinnoimasta Chengfang Huida -yrityksestä tuli puolestaan Bank of Jinzhoun suurin omistaja suunnatun 5 mrd. juanin annin myötä. Samalla Chengfang Huida käytti 45 mrd. juania Jinzhoun taseen siivoamiseen ostamalla pankilta nimellisarvoltaan 150 mrd. juanin lainasalkun. Keväällä myös Bank of Gansu ilmoitti vahvistavansa tasettaan suunnatulla annilla usealla sitä jo ennestään omistaville paikallishallintotaustaisille toimijoille. Toimenpiteelle on saatu viranomaisten ja yhtiökokouksen hyväksyntä, muttei antia ei ole vielä toteutettu. Bank of Harbinissa puolestaan tehtiin jo viime vuoden puolella omistusjärjestely, jossa yksityisten yritysten omistuksia siirtyi paikallishallinnolle.

Näiden tiedossa olevien pelastustoimien lisäksi heinäkuussa päätettiin, että paikallishallintojen tänä vuonna liikkeelle laskemilla erikoisvelkakirjoilla rahoitetaan pienten ja keskisuurten pankkien tukitoimia 200 mrd. juanilla. Pankkien pelastusoperaatioihin on siis korvamerkitty tai jo jouduttu käyttämään yhteensä vähintään 500 mrd. juania (n. 60 mrd euroa, 0,5 % BKT:sta) julkisia varoja. Tämän lisäksi muutamassa pikkupankeissa on koettu talletuspakoja, mutta ei ole tiedossa, onko valtio tai paikallishallinnot joutuneet avustamaan näitä pankkeja. Lisäksi jotkut arvioivat, että pankkeja on tuettu myös julkisuudelta piilossa. Myös muita rahoitussektorin toimijoita kuin pankkeja on jouduttu pelastamaan.