Suomen Kiinan-tuonti on supistunut selvästi kahden huippuvuoden jälkeen, kiinalaisturisteja yhä vähän

Suomen tavaratuonti Kiinasta on kasvanut viime vuosina reippaasti, mutta tänä vuonna kasvutrendi on katkennut. Suomen Tullin tilastot paljastavat, että tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana tavaratuonti Kiinasta (ml. Hongkong) oli 4,5 mrd. euroa, joka on 20 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Muutos on jyrkkä, sillä tuonti Kiinasta kasvoi vuoden 2022 aikana 29 % ja vuoden 2021 aikana 22 % edellisvuodesta. Suomen vaisu tuonti Kiinasta ei kuitenkaan ole ainoa lajissaan, sillä maamme kokonaistuonti maailmalta on tämän vuoden aikana supistunut 17 % edellisvuodesta, joten tuonnin alavire selittynee lähinnä Suomen heikohkolla taloustilanteella ja pandemiaa seuranneen voimakkaan tavarakysynnän tasaantumisella. Kiina on Suomen kolmanneksi tärkein tuontitavaran lähde heti Ruotsin ja Saksan jälkeen. Lähes kymmenesosa Suomen tavaratuonnista tulee Kiinasta, ja koneet ja elektroniikka ovat tästä noin puolet.

Suomen tavaravienti Kiinaan yskii myös, tosin tilanne on tuontiin verrattuna parempi. Vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana vienti Kiinaan oli 2,5 mrd. euroa, joka on 4 % vähemmän viime vuoteen verrattuna. Vuoden 2022 aikana tavaravienti Kiinaan kasvoi 10 %, kun taas vuotta aiemmin yllettiin 19 % kasvuun. Kiinan talouden ongelmat ja heikko kotimainen kysyntä ovat alhaisten vientilukujen takana, tosin koko maailmantalouden alavire on johtanut siihen, että Suomen kokonaisvienti on 6 % alempana vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kiina on Suomen viidenneksi tärkein markkina tavaraviennille Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen, ja Alankomaiden jälkeen, ja se ostaa noin 5 % Suomen tavaraviennistä. Suomen suurimmat vientituoteryhmät Kiinaan ovat puumassa ja paperituotteet sekä koneet ja elektroniikka.  

Suomen Kiinan-kauppa on murroksessa pandemiavuosien jälkeen

Lähteet: Suomen Tulli, Tilastokeskus ja BOFIT.

Kahdenvälisen palvelujen kaupan suhteen tilanne on hieman erilainen. Tilastokeskuksen datan mukaan Suomen palvelujen tuonti Kiinasta (ml. Hongkong) oli tammi-kesäkuussa 763 milj. euroa, joka on 11 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Ensimmäisen puolen vuoden aikana palvelujen vienti Kiinaan puolestaan supistui noin 6 % viime vuodesta noin 684 milj. euroon. Kiinan osuus Suomen palvelujen kokonaistuonnista ja -viennistä on reilut 4 %.

Suomen palvelujen vienti Kiinaan koostuu erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten käyttölisensseistä (28 % palvelujen viennistä Kiinaan vuonna 2022), tietojenkäsittelypalveluista (26 %), sekä erilaisista liikennepalveluista (15 %). Suomi ostaa Kiinalta erityisesti teknisiä, kaupankäyntiin liittyviä ja muita liike-elämän palveluita (20 %), sekä erilaisia liikennepalveluja (28 %). Ennen pandemiaa myös matkailupalvelut olivat tärkeä osa Kiinalle myydyistä palveluista, mutta kiinalaisten turistien määrä Suomessa on vasta hiljattain alkanut elpymään pandemian aiheuttamasta syvästä notkahduksesta. Visit Finlandin alustavien tietojen mukaan kiinalaisturistien osuus oli syyskuussa alle 3 % kaikista ulkomaisista turistiyöpymisistä, kun vuonna 2019 se oli reilu 6 %. Kiinan ulkomaankaupasta ja sen näkymistä keskusteltiin 30.10. järjestetyssä BOFIT Kiina-tietoiskussa.    

Kiinalaisturistien määrä Suomessa on yhä vähäinen

Lähteet: Visit Finland ja BOFIT.