Venäjän federaatiobudjetin tulot ja menot nousivat vuoden 2016 lopulla erityisoperaatioiden johdosta

Budjetin tuloja kohottivat merkittävästi valtion öljyjätti Rosneftin vähemmistöosakkuudesta saadut varat, sillä ne tulivat budjettiin osakkeet omistaneen valtionyrityksen osinkotuloina. Siten budjetin nimelliset ruplamääräiset tulot supistuivat vuonna 2016 vain 1,5 %. Ilman Rosneftin osakkeiden myyntiä tulot vähenivät lähemmäs 7 %. Yleensä valtion varallisuuden myynti ei ole budjettituloa vaan vajeen rahoituserä.

Tulot öljy- ja kaasuveroista putosivat viime vuonna lähes viidesosan eli hieman vähemmän kuin vuonna 2015, ja vuoden loppukuukausina ne ylittivät vuodentakaisen tason. Tulot arvonlisäverosta (jotka menevät kokonaan federaatiobudjettiin) kasvoivat edellisvuoden veroisesti eli lähes 8 %, vaikka inflaatio ei enää lisännyt ALV-tuloja samassa määrin kuin vuonna 2015. Budjetin muut tulot (pl. öljy-, ALV- ja Rosneft-tulot) vähenivät jyrkästi vuoden 2015 huipusta.

Federaatiobudjetin menot ponkaisivat viime vuoden lopulla ylös, kun puolustusteollisuudelle maksettiin suuri summa pankkivelkojen maksuun. Ilman tätä erityisoperaatiota budjetin koko vuoden nimellismenot olisivat pysyneet samansuuruisina kuin vuonna 2015, mutta operaatio nosti menojen kasvulukeman 5 prosenttiin. Puolustusmenojen kasvu laantui edellisvuosista mutta oli silti lähes 20 % em. erityisoperaatiosta johtuen. Menot sisäiseen turvallisuuteen ja järjestykseen, jotka tulevat lähes kokonaan federaatiobudjetista, vähenivät nimellisarvoltaankin edelleen hieman. Muiden menojen nimelliskasvu oli vain pari prosenttia.

Federaatiobudjetin vaje oli 3,5 % BKT:stä. Ilman Rosneftin osakkeiden myynnistä saatujen varojen rekisteröitymistä tuloiksi vaje oli 4,4 % BKT:stä.

Venäjän federaatiobudjetin tulot ja menot 2013–2016

Lähde: Finanssiministeriö.