Suomen Venäjän-kauppa romahti huhti-kesäkuussa

Suomen Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo väheni 32 % vuotta aiemmasta. Vientiä painoi kysynnän voimakas supistuminen Venäjällä koronapandemian ja öljymarkkinoiden myllerryksen seurauksena sekä ruplan heikkeneminen. Viennin pudotusta voimisti osittain myös vuoden 2019 kaasuputkitoimituksista johtunut korkea vertailutaso. Nord Stream 2 -projektiin liittyviä putkia päällystettiin Suomessa, joten ne tilastoitiin ensin Suomen tuonniksi Venäjältä ja sitten Suomen vienniksi Venäjälle. Ilman kaasuputkia tavaraviennin arvo supistui huhti-kesäkuussa noin 20 % vuotta aiemmasta eli samaa vauhtia kuin Suomen muukin vienti. Vienti Venäjälle supistui kaksinumeroisin lukemin kaikissa keskeisissä tuoteryhmissä huhti-kesäkuussa. Viime kuukausina vienti näyttää kuitenkin alkaneen vähitellen elpyä. Tänä vuonna Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä on ollut 5 % ja Venäjä on ollut Suomen 6. tärkein vientimarkkina.

Myös Suomen palveluvienti Venäjälle näyttää supistuneen voimakkaasti huhti-kesäkuussa etenkin matkailupalveluiden vetämänä. Koronapandemian leviämisen estämiseksi matkailua on rajoitettu hyvin tiukasti sekä Suomessa että Venäjällä. Siten itärajan rajanylitykset romahtivat ja venäläisten yöpymiset Suomessa tyssäsivät lähes täysin keväällä. Matkailupalveluiden osuus Suomen palveluviennistä Venäjälle on noin puolet. 

Suomeen Venäjältä tulevan tavaratuonnin arvo supistui huhti-kesäkuussa puoleen vuotta aiempaan verrattuna. Tuonnin supistumisen taustalla oli pääosin raakaöljyn hinnan romahdus, mutta myös öljyn tuontimäärä vähentyi voimakkaasti. Tuonnin pudotus näyttää kuitenkin tasaantuneen viime kuukausina korkeamman öljyn hinnan tukemana. Venäjän osuus Suomen tavaratuonnissa on tänä vuonna ollut 10 % ja Venäjä on ollut Suomen 3. tärkein tuontimarkkina.

Suomen tavarakauppa Venäjän kanssa on supistunut voimakkaasti

Huom. Heinäkuu 2020 ennakkotieto.

Lähteet: Tulli, BOFIT.