Venäjän pankkisektorin todellisesta tilanteesta on vaikea saada hyvää yleiskuvaa

Säännöllisten tase- ja tulostietojen julkaisu on lopetettu. Koko sektorin lukujen perusteella pankkien lainakanta on kasvanut tammi-syyskuussa kohtuullista tahtia, osin asuntoluototukseen ja yrityslainoitukseen liittyvien tukiohjelmien ansiosta. Keskuspankin mukaan valuuttamääräisiä uusia lainoja on myönnetty vain vähän ja osa pankkien aiemmin myöntämistä valuuttamääräisistä lainoista on muutettu ruplamääräisiksi.

Kotitalouksien talletuskanta supistui sodan alkupaniikin aikaan helmi-maaliskuussa. Talletukset supistuivat uudelleen hieman syyskuun lopulla, jolloin maasta poistuvat ihmiset nostivat talletuksiaan käteiseksi. Yritysten talletuskannan kasvua on tukenut erityisesti energiasektorin vientitulojen kotiuttaminen.

Sodan jatkuessa on käynyt selväksi, että pakotteet voivat vaikeuttaa länsivaluutoissa kulkevaa maksuliikennettä pitkän aikaa. Siksi viranomaiset ovat voimakkaasti tukeneet siirtymistä pois etenkin dollaripohjaisista maksuista ja maksujärjestelmistä. Kotimaassa maksut välitetään Venäjän keskuspankin omistamalla maksujen välitysjärjestelmällä. Ulkomaankaupassa pyritään suosimaan maksuvaluuttana ruplaa tai muita valuuttoja, kuten Kiinan juania. Niin sanottujen ”epäystävällisten valuuttojen” (eli lähinnä dollarin ja euron) kysyntä Venäjällä on jonkin verran supistunut, ja vastaavasti Kiinan juanin kysyntä on kasvanut nopeasti. Juanin osuus Moskovan valuuttapörssin kaupankäynnissä nousi syyskuun lopussa jo 30 prosenttiin.

Uhka pakotteiden laajenemisesta ja esim. valuuttatilien palvelumaksujen korotukset ovat laskeneet dollari- ja euromääräisten sijoitustuotteiden ja lainojen suosiota. Ennen sotaa yli neljäsosa yleisön pankkitalletuksista oli valuuttamääräisiä, elokuussa osuus oli enää 12 %.  Juan-määräisten talletusten suosio ei ilmeisesti ole noussut kovin suureksi. Irtautuminen länsivaluutoista on kuitenkin vaikeaa ja kallista. Elokuussa kolme neljäsosaa uusista valuuttalainoista myönnettiin yhä epäystävällisissä valuutoissa. Tiedot on kerätty Venäjän keskuspankin julkaisuista, sillä tilastotietoja myöskään maksujen tai lainojen valuuttajakaumista ei enää ole käytettävissä. 

Kotitalouksien talletuskanta Venäjällä ei juuri ole kasvanut tänä vuonna

Lähteet: Venäjän keskuspankki, BOFIT.