Julkisten menojen kasvu loivensi Venäjän talouden supistumista vuonna 2022

Venäjän tilastoviranomainen Rosstat julkaisi viime viikolla ensimmäisen arvion koko viime vuoden BKT:n kehityksestä. Arvion mukaan Venäjän BKT supistui 2,1 % edellisvuoteen verrattuna. Ennakoitua parempi kehitys yllätti liki kaikki Venäjän taloutta seuraavat tahot. Talouden supistuminen oli hieman viranomaistenkin odotuksia pienempää, esim. Venäjän keskuspankki ennakoi vain viikkoa aiemmin BKT:n supistuneen 2,5 % vuoden takaa. Vielä marraskuussa keskuspankki ennusti talouden supistuvan 3,3 %, ja kansainvälisten investointipankkien Venäjä-ennusteiden keskiarvo oli -4,2 %.

Ensimmäinen arvio vuositason muutoksista ei yleensä ole yhdenmukainen neljännesvuositilastojen kanssa, joten täsmällistä kuvaa viimeisen neljänneksen kasvusta ei vielä ole saatavilla. Tiedot varmasti vielä täsmentyvät, mutta nyt julkaistujen lukujen perusteella talouden supistuminen olisi pysähtynyt jo alkusyksyllä.

Loppuvuoden kasvuspurtin lisäksi Rosstatin ensimmäinen arvio huoltotaseen (eli talouden kokonaistarjonnan ja kysynnän) erien kehityksestä on vaikeasti tulkittavissa. Arvioita kokonaisviennin ja -tuonnin määrästä ei julkaista, mutta muiden erien perusteella nettoviennin määrä olisi viime vuonna ollut noin nolla. Tämä taas sopii huonosti yhteen ulkomaankaupan arvon kehityksestä saatavilla olevien tietojen kanssa. Maksutaseen ennakkotietojen mukaan kokonaistuonnin arvo supistui 9 % ja kokonaisviennin arvo kasvoi 14 % vuoden takaa. Peilitilastoista laskettu Venäjän tavaratuonnin arvo supistui 23 % ja tavaraviennin arvo kasvoi 23 % edellisvuoteen verrattuna.

Huoltotaseesta julkaistujen tietojen mukaan yksityinen kulutus supistui vuoden takaa 1,8 %, mutta julkinen kulutus kasvoi 2,8 %. Yksityisen kulutuksen supistuminen on linjassa reaalitulojen kehityksen (-1 % vuoden takaa) kanssa, toisaalta vähittäiskaupan liikevaihdon supistuminen (-6,7 %) olisi ennakoinut suurempaakin pudotusta. Kuva varmasti tarkentuu, kunhan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen luvut julkaistaan. Julkisten menojen nimelliskasvu (alustavien tietojen mukaan yli 20 %) oli viime vuonna poikkeuksellisen suuri. Tämä tarkoittaa, että julkiset menot kasvoivat reaalisesti lähes 10 %. Erityisen voimakkaasti kasvoivat federaatiobudjetin menot (+25 %). Julkisten menojen kasvu ohjautui osittain julkisen kulutuksen ja osin julkisten investointien kasvuun.

Kokonaisuutena huoltotaseeseen kirjattu pääoman bruttomuodostus supistui 3,2 % edellisvuodesta. Supistuminen johtui yksinomaan varastojen valtavasta pudotuksesta. Sodan tuoma epävarmuus, pakotteet ja logistiikkaketjujen uudelleenjärjestelyt käytännössä tyhjensivät yritysten varastot. Sen sijaan huoltotaseen määritelmän mukaiset investoinnit kiinteään pääomaan kasvoivat yllättävän voimakkaasti (5,2 %). Investointien kasvua selittävät suurelta osin julkisen sektorin tukemat, ennen vuotta 2022 aloitetut investointihankkeet sekä valtion omat investoinnit. Esim. valtion tukemien kansallisten projektien budjettirahoitus kasvoi viime vuonna 29 %. Näistä suurimmat liittyvät kuljetusinfrastruktuurin rakentamiseen. Lisäksi monet sodankäyntiin tehtävät hankinnat kirjautunevat investointeihin.

Sotavuoden vaikutukset näkyvät BKT:n tuotantopuolella kovin epätasaisena kehityksenä. Maatalouden arvonlisä kasvoi hyvän satovuoden vauhdittamana 8 % edellisvuodesta. Kaivannaisteollisuudessa kasvua ei ollut lainkaan (+0,4 %), ja jalostusteollisuus keskimäärin supistui -2,4 %. Alakohtaiset vaihtelut olivat hyvin suuria. Kotimaista kysyntää ja sodankäyntiä palvelevat alat, kuten lääketeollisuus (+ 8,5 %) ja metallituotteiden valmistus (+ 6 %) kasvoivat ripeästi. Sen sijaan esim. pakotteista kärsineet puunjalostusteollisuus (-12,8 %) ja autoteollisuus (-45 %) supistuivat merkittävästi.  Julkisten investointien kasvu heijastui mm. rakentamiseen, jonka arvonlisä kasvoi 5 %. Julkishallinto kasvoi 4 % vuoden takaa.

Venäjän BKT:n vuosimuutos 2019–2022

Lähde: Rosstat.                                                       *2022 ennakkotieto

Talouskehitys jatkui heikkona tammikuussa

Rosstatin tiedot tammikuun talouskehityksestä eivät viittaa nopeaan käänteeseen. Vuoden takaiseen verrattuna vähittäiskauppa supistui edelleen selvästi (-6,6 %), mutta kuukausimuutos oli tammikuussa positiivinen joulukuun pudotuksen jälkeen. Sen sijaan kotitalouksien palveluiden kysyntää kuvaavat indikaattorit (mm. hotelli-, matkailu- ja ravintolapalvelut) jatkoivat viime vuonna alkanutta voimakasta kasvuaan. Jalostusteollisuuden tuotanto supistui tammikuussa 2 % vuotta aiemmasta ja kaivannaisteollisuuden tuotanto peräti 3 %. Erityisesti maakaasun tuotanto (-14 %) ja LNG:n tuotanto (-13 %) supistuivat voimakkaasti. Raakaöljyn tuotanto oli tammikuussa prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin.

Tammikuussa federaatiobudjetin tulot putosivat rajusti vuodentakaisesta. Menojen nousu kiihtyi entisestään (lähes 60 prosenttiin vuodentakaisesta). Federaatiobudjetin vaje oli 64 % koko tälle vuodelle hyväksytyn budjetin vajearviosta, mikä viittaa koko vuoden osalta huomattavasti budjetoitua (2 % BKT:stä) suurempaan alijäämään.

Vähittäiskauppa supistui Venäjällä edelleen tammikuussa vuotta aiempaan verrattuna

Lähde: Rosstat.