Kiinan sähköautovienti Eurooppaan kasvanut viime vuosina – EU:n sähköautotulleilla toteutuessaan vaikutuksia

Euroopan Unionin komissio ilmoitti 12. kesäkuuta asettavansa lisätulleja Kiinasta tuotaville sähköautoille. Päätös on jatkumoa komission syksyllä 2023 aloittamalle tutkinnalle Kiinasta peräisin olevien sähköautojen valtiontuista. Tullien on määrä astua voimaan 4. heinäkuuta, jolloin tutkinnat siirtyvät alustavaan vaiheeseen. Lopulliset toimenpiteet vahvistetaan viimeistään 2. marraskuuta – elleivät Kiina ja EU pääse yksimielisyyteen käynnissä olevien neuvotteluiden osalta.  Toteutuessaan tullien määrä vaihtelisi 17–38 prosentin välillä, riippuen autonvalmistajasta ja valmistajan yhteistyöstä EU:n kanssa tutkintojen aikana. Komission ilmoituksen mukaan esimerkiksi kiinalaisten BYD:n tulli olisi 17,4 %, Geelyn 20 % ja valtio-omisteisen SAIC:n 38,1 %. Uuden tullin päälle lasketaan lisäksi tavanomainen 10 prosentin EU-alueen autotulli. Kiinalaisten yritysten lisäksi tullit koskisivat myös länsimaisia yrityksiä, jotka valmistavat sähköautoja Kiinassa, kuten Teslaa, BMW:tä ja Volkswagenia. Lisätullit kohdistuisivat vain akkukäyttöisiin sähköajoneuvoihin, eivätkä koskisi ladattavia hybridiautoja.  Kiina on kritisoinut tulleja ja maan kauppaministeriö ilmoitti 17. kesäkuuta aloittavansa polkumyyntitutkinnan EU:sta tuodulle sianlihalle, mikä nähdään vastatoimena EU:n sähköautotulleille.

Kiina on maailman suurin sähköautojen valmistaja. Vuonna 2023 Kiinan sähköautoviennistä 38 % suuntautui EU:n alueelle. Kiel-instituutin mukaan noin 20 prosentin tullilla kiinalaisten sähköautojen tuonti EU-alueelle voisi laskea lyhyellä aikavälillä noin 25 %. Euroopan autonvalmistajien yhdistyksen (ACEA) mukaan EU-maissa myytiin viime vuonna 1,5 miljoonaa akkukäyttöistä sähköautoa, joista viidennes tuotiin Kiinasta. Kuitenkin vain noin kolmannes Kiinasta tuoduista autoista oli kiinalaisia merkkejä. Viime vuonna sähköajoneuvojen tuonnin arvo Kiinasta ylsi 10 miljardiin euroon, mikä on 2 % EU:n koko tavaratuonnista Kiinasta. Kiinan osuus on noussut nopeasti ja vuosina 2022–2023 Kiina on kattanut arvolla mitattuna puolet EU:n ulkopuolisesta sähköautojen tuonnista. EU:n tullit voivat pakottaa Kiinasta tuotavien autojen valmistajat hintojen nostoihin, mikä voi hidastaa EU:n vihreää siirtymää tai vähintään tehdä siitä kalliimpaa.

Toisaalta EU:n asettamat tullit sähköautoille voivat vauhdittaa kiinalaisten autotehtaiden rakentamista Eurooppaan, erityisesti niiden autonvalmistajien osalta, joihin tullit osuvat kovimmin. Tuoreen MERICS:in raportin mukaan Kiina onkin tehnyt paljon sähköautoalan sijoituksia Eurooppaan viime vuosina ja kasvun odotetaan jatkuvan. Vuonna 2023 kiinalaisyhtiöt investoivat EU:n sähköautoalalle 4,7 miljardilla eurolla, mikä oli noin 70 prosenttia kaikista kiinalaisista suorista ulkomaisista sijoituksista EU:n alueelle. Muun muassa kiinalainen akkuvalmistaja CATL on perustanut akkutehtaan Saksaan ja rakentaa akkutehdasta Unkariin. Myös kiinalaisyritykset AESC ja Svolt ovat perustamassa akkutehtaita Eurooppaan. Sähköautojen osalta esimerkiksi kiinalaisen Geelyn omistama Volvo, sekä BYD ovat rakentamassa tai suunnittelemassa sähköautotehtaita Eurooppaan. Investointien voittajamaa on ollut erityisesti Unkari, johon kohdistui yhteensä yli puolet kaikista kiinalaisten sähköautoinvestoinneista vuosina 2022 ja 2023. Toisena tulevat Saksa ja Ranska, mutta niihin tehdyt investoinnit ovat yhteenlaskettunakin pienemmät kuin Unkarin.

Suunnitteilla olevat tullit eivät koske autonosia, kuten akkuja. Kiinalaisyhtiöillä on myös vahva asema akkujen valmistuksessa. Maailman kymmenestä suurimmasta sähköautoakkuvalmistajasta kuusi on kiinalaisia (suurimpina CATL ja BYD) ja niiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli markkinatutkimuslaitos SNE Researchin mukaan viime vuonna yli 60 %. Kiinan markkinoiden ulkopuolellakin sähköautoihin asennetusta akkukapasiteetista vajaa 40 % on kiinalaisyhtiöiden valmistamaa ja SNE Researchin tilastoissa CATL on noussut kuluvana vuonna markkinajohtajaksi myös Kiinan ulkopuolella. Sen akkuja käytetään Kiinassa valmistetuissa ja Eurooppaan tuoduissa Teslan Model 3 ja Model Y -autoissa sekä mm. BMW:n Mercedes-Benzin ja Volvon malleissa. Kiinan ulkopuolella eteläkorealaisvalmistajien (LG, Samsung ja SK On) yhteenlaskettu markkinaosuus on lähes puolet.

EU:n sähköajoneuvojen tuonnin arvo

Lähteet: Eurostat ja BOFIT.