Kiinan keskuspankki sai uuden pääjohtajan

Kommunistisen puolueen keskuskomitea nimitti Pan Gongshengin (60) keskuspankin puoluesihteeriksi 1.7. ja pääjohtajaksi 25.7. lähtien. Pan toimi aiemmin keskuspankin varapääjohtajana ja hän on lisäksi johtanut keskuspankin alaista valuuttaviranomaista (SAFE) vuodesta 2016 lähtien. Yi Gang (65) eläköityi pääjohtajan virasta ja Guo Shuqing (67) keskuspankin puoluesihteerin tehtävästä.

Pan Gongshengia pidetään teknokraattina ja kokeneena rahoitusmarkkinoiden tuntijana. Hän on väitellyt tohtoriksi pekingiläisestä Renmin yliopistosta ja ollut tutkijana Iso-Britanniassa Cambridgen yliopistossa ja Harvardissa Yhdysvalloissa. Ennen siirtymistään keskuspankkiin vuonna 2012, Pan on työskennellyt Kiinan suurimmissa valtio-omisteisissa pankeissa (ABC ja ICBC). Kuten aiempi pääjohtaja Yi, myöskään Pan ei kuulu 205 pysyvään jäseneen puolueen keskuskomiteassa ja hänen poliittista vaikutusvaltaansa puolueen sisällä pidetään suhteellisen vähäisenä. Joidenkin kommentaattorien mukaan tämä voi tarkoittaa, että keskuspankin rooli ja vaikutusvalta Kiinan talouspolitiikassa vähenee. Tuoreen pääjohtajan uskotaan jatkavan edellisen pääjohtaja Yin linjaa. Keskuspankki on ollut markkinaperusteisten reformien puolestapuhuja, mutta viime vuosina niiden edistyminen on hidastunut. 

Pan joutuu ohjaamaan keskuspankkia ja valuuttaviranomaista aiempaa hankalammassa toimintaympäristössä. Rahapolitiikan halutaan tukevan talouskasvua ja markkinoiden vakautta, mutta toisaalta hillitsevän velkaantumisen kasvua. Keskuspankki ei Kiinassa ole itsenäinen, vaan viimekädessä se joutuu toteuttamaan puolueen valitsemaa talouspolitiikan linjaa. Keskuspankilla on käytössä laaja joukko eri politiikkatyökaluja, joita käytetään kohdennetusti tiettyjen alojen tai alueiden tukemiseen. Tällöin rahapolitiikan virityksestä on hankala saada kokonaiskuvaa. Rahoitusmarkkinariskit ovat lisääntyneet ja niiden hoitaminen tulee olemaan vaikeaa ja vaatimaan valtion varoja. Myös valuuttakurssin sääntely aiheuttaa keskuspankille päänvaivaivaa nykyisten heikkenemispaineiden keskellä, kun korot muualla maailmassa ylittävät selvästi kotimaan tason. Vielä vuosikymmen sitten Kiinan viranomaiset puhuivat siirtymisestä kelluvaan valuuttakurssiin. Nykyään tällaisesta ei enää uskalleta puhua ja viranomaiset haluavat pitää sekä valuuttakurssin että pääomaliikkeiden sääntelemisen tiukasti näpeissään. Nykyisessä tilanteessa rahoitusmarkkinariskien lisääntyessä ja poliittisen otteen kiristyessä taloudesta tullee markkinaperusteisten reformien läpivieminen olemaan entistä vaikeampaa.

Kiinan rahapolitiikka on ollut elvyttävää yli vuosikymmenen

Lähteet: Kiinan keskuspankki, Macrobond ja BOFIT.