IMF suosittaa Kiinalle laajoja talousuudistuksia

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi helmikuun alussa vuosittaisen artikla IV-raporttinsa Kiinan taloudesta. IMF odottaa Kiinan BKT:n kasvun hiljalleen hidastuvan kohti kolmea prosenttia vuosikymmenen lopulla ja talouden epätasapainojen jatkavan kasvuaan. Yhtenä teemana IMF nostaakin esiin kiireellisen tarpeen tehdä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia sekä kasvunäkymien vahvistamiseksi että talouden epätasapainojen korjaamiseksi. Tuottavuuden kohentamiseksi valtion käsiohjausta ja valtionyhtiöiden roolia tulisi vähentää, sekä samalla edistää markkinamyönteisiä uudistukisia yrityskentässä ja rahoitussektorilla, ja aloittaa eläkeiän nostot. Uudistuksilla olisi IMF:n mallilaskelmien mukaan suuri talouskasvua vauhdittava vaikutus pitkässä juoksussa. Rakenteellisten epätasapainojen korjaamiseksi olisi tärkeä mm. vähentää kotitalouksien tarvetta säästää pahan päivän varalle parantamalla sosiaalisia turvaverkkoja ja julkisia palveluita.

Raportissa ja sen liiteartikkelissa (selected issues) keskitytään paljon kiinteistösektorin ongelmiin. IMF on mm. laskenut arvioita kiinteistösektorin näkymille. Laskelmien mukaan asuntoinvestoinnit saattavat palata hyvin maltilliseen kasvuun ehkä vasta vuonna 2026 ja jäisivät pysyvästi selvästi vuoden 2021 huippua matalammalle tasolle. Alueelliset erot ovat merkittäviä, mutta kaikkialla Pekingin ja Shanghain ulkopuolella tarve rakentaa on seuraavan kymmenen vuoden aikana tyypillisesti huomattavasti (30–55 %) vähäisempi kuin 2012–2021. Tarvetta uusille rakennushankkeille vähentää kaupungistumisvauhdin selvä hidastuminen ja väestön väheneminen. Lisäksi tarve korvata vanhoja asuntoja uusilla on aiempaa pienempi, kun 2010-luvulla tehtiin paljon korvausrakentamista julkisella tuella. Kiinan tuoreimman väestölaskennan mukaan vuonna 2020 jo kaksi kolmesta kiinalaisesta asui 2000-luvulla rakennetussa asunnossa. Lisäksi valmiita myymättömiä ja rakenteilla olevia asuntoja sekä tyhjänä olevia sijoitusasuntoja on runsaasti, mikä vähentää tarvetta uusiin hankkeisiin. Myös asuntojen epävarma hintakehitys luo oman jarrunsa sekä asuntojen kysyntään että tarjontaan. Ainut trendi, joka lisää asuntojen kysyntää on perhekoon pieneneminen.

IMF käsittelee paljon myös julkisen talouden, etenkin paikallistason talouden, kestävyyttä. IMF arvioi Kiinan keskushallinnon ja alueiden yhteenlasketun laajan vajeen olleen viime vuonnakin 14 prosentin luokkaa, kun mukaan otetaan myös paikallishallintojen budjetin ulkopuoliset rahoitusyhtiöiden (LGFV) kautta syntyneet velkavastuut. Samalla julkista velkaa olisi kertynyt IMF:n laskelmien mukaan 116 % BKT:stä. IMF näkee tarpeelliseksi alkaa sopeuttaa julkaista taloutta, missä merkittävimmät toimet olisivat paikallishallintojen budjetin ulkopuolisten investointihankkeiden vähentäminen ja tällä hetkellä erittäin keveän tuloveron kiristäminen. Vaikka IMF odottaa jo nyt paikallishallintojen budjetin ulkopuolisen toiminnan vajeiden hieman pienenevän niiden rahoitusaseman kiristyttyä, alijäämät jatkuvat valtavan suurina myös tulevina vuosina, kun ikääntyvän väestön tarpeet lisäävät julkisia menoja. Nykyisellä trendillä IMF arvioi julkaisen velan BKT-suhteen nousevan vuosittain noin 5 prosenttiyksiköllä.

IMF:n arvio Kiinan julkisen talouden laajasta vajeesta ja velasta

Lähteet: IMF ja BOFIT.