Veronkevennykset syövät Kiinan budjettituloja

Viimeisen 12-kuukauden aikana tehdyt veronkevennykset (tulovero, ALV ja vientiyritysten veronpalautusten lisääminen) ovat iskeneet julkisiin budjettituloihin. Finanssiministeriön mukaan keskus- ja paikallishallintojen yhteenlasketut budjettitulot lisääntyivät tammi-elokuussa vain 3 % vuotta aiemmasta. Tulojen kasvu oli hitainta sitten vuoden 2009, jolloin kansainvälisen finanssikriisin vuoksi talouskasvu notkahti ja maa elvytti voimakkaasti talouttaan.

Hidas tulojen lisääntyminen on kuitenkin keväällä julkaistun budjetin mukaista. Tammi-elokuussa koko vuodelle budjetoidusta tulokertymästä oli kerätty 71 % eli suurin piirtein yhtä paljon mitä aikaisempinakin vuosina. Viime vuonna budjettitulot olivat yhteensä 18 300 mrd juania (2 350 mrd. euroa, 20 % BKT:stä). Niistä 85 % on verotuloja ja 15 % muita tuloja. Verotuloista tärkeimmät ovat arvonlisävero (osuus 40 % verotuloista) ja yritysvero (23 %).

Julkiset budjettimenot ovat tammi-elokuussa kasvaneet 9 % vuotta aiemmasta eli hieman budjetissa oletettua hitaammin. On epäselvää, onko menoja vain ajoitettu aiempaa enemmän loppuvuoteen vai onko taustalla rahoitusvaikeudet. Velkaa budjetin tilkkeeksi laskettiin tammi-elokuussa liikkeelle viime vuotta vähemmän. Viime vuonna Kiinan budjettimenot olivat 21 000 mrd. juania (2 700 mrd. euroa, 23 % BKT:stä). Virallinen budjettivaje oli noin 3 % BKT:stä.

Keskus- ja paikallishallinnot keräsivät suurin piirtein yhtä paljon budjettituloja viime vuonna. Keskushallinto jakaa suuren osan tuloistaan alueille ja viime vuonna budjettimenoista kulutettiin paikallistasolla 85 %.

Kiinan julkisen talouden analyysiä hankaloittaa se, että julkinen sektori toimii laajasti budjetin ulkopuolella. Kiina ei myöskään laske erilaisia sosiaaliturvarahastoja eikä maan käyttöoikeuksien myyntejä mukaan budjettiin. Todellisuudessa siis julkinen talous on selvästi Kiinan virallista budjettitaloutta suurempi. Kun mukaan lasketaan rahastot, maakaupat, paikallishallintojen erikoisvelkakirjoilla ja sijoitusyhtiöiden kautta (LGFV) rahoitetut investointihankkeet, IMF arvioi julkisen sektorin todellisten menojen olleen 43 %, tulojen 32 % ja budjettivajeen 11 % BKT:stä vuonna 2018.

Kiinan julkisen talouden (keskus- ja paikallishallinnot) suurimmat budjettimenoerät vuosina 2010 ja 2018

Lähteet: Kiinan finanssiministeriö, CEIC ja BOFIT.