Venäjällä tavoitteeksi asetettu köyhyyden puolittaminen ei vaatisi valtavasti varoja

Presidentti Putinin 7.5. antamaan virkaanastujaisukaasiin sisältyy köyhyyden puolittaminen vuoteen 2024 mennessä. Ukaasissa ei yksilöity, miten tavoitteeseen päästään tai sen saavuttamista arvioidaan.

Köyhyyden määrittely vaihtelee. Venäjällä virallisen toimeentulominimin alapuolella oli vuonna 2017 yli 19 miljoonaa henkilöä eli runsaat 13 % väestöstä. Osuus on suurin, noin viidesosa, alle 16-vuotiaiden keskuudessa. Alle minimin elävien osuus on laskenut paljon vuodesta 2000 mutta nousi vuonna 2015 inflaation kiihdyttyä tuntuvasti. Toimeentulominimi, joka määritetään minimikulutuskorilla, oli vuonna 2017 runsaat 10 000 ruplaa kuukaudessa (alle 140 euroa). Koko väestön keskimääräisessä minimikulutuskorissa elintarvikkeiden osuus oli viime vuonna yli 45 %, muiden tavaroiden osuus neljäsosa ja palvelujen osuus neljäsosa.

Köyhien määrän puolittaminen ei näyttäisi kovin vaikealta, sillä minimiä pienemmillä mutta 7 000 ruplaa ylittävillä tuloilla eli vuonna 2017 yli 7,5 % väestöstä. Heidän tulojensa nostaminen minimiin vaatisi summan, joka on pari promillea BKT:stä ja runsaat puoli prosenttia julkisen talouden menoista (useammilla tuloluokkien keskituloa koskevilla oletuksilla). Rosstat arvioi vuotuisessa laskelmassaan, että kaikkien alle minimin elävien nostamiseksi minimiin olisi viime vuonna tarvittu summa, joka oli 0,8 % BKT:stä ja runsaat 2 % julkisen talouden menoista. Toimeen tartuttiin Putinin johdolla jo ennen ukaasia mm. nostamalla minimipalkka tämän vuoden alkukuukausina toimeentulominimiin. Köyhyyttä vähentää luonnollisesti talouden kasvu. Lisäksi asian hoitaminen helpottuu, jos valtion budjettituloille varsin merkittävä öljynhinta säilyy korkeahkona ja alle minimin elävien kulutuskoriin kohdistuva inflaatio pysyy kohtuullisena.

Eräillä muilla köyhyyskriteereillä köyhyyden puolittaminen olisi vaativampaa, esimerkiksi jos köyhyysraja määritellään melko yleisesti käytettyyn tapaan suhteessa mediaanituloon. Venäjällä 25 % väestöstä eli viime vuonna tuloilla, jotka olivat enintään 60 % mediaanitulosta. Osuus on suunnilleen sama esimerkiksi Serbiassa ja EU-maista lähinnä pienituloisimmissa, eli Bulgariassa ja Romaniassa.

Virallisen toimeentulominimin ja eräiden muiden tulorajojen alapuolella elävä väestö

Lähde: Rosstat.