Venäjän ulkomaankauppa on hiipunut, mutta sotamenojen odotetaan yhä tukevan kasvua

Venäjän vaihtotaseen ylijäämä supistui viime vuonna

Venäjän keskuspankin ennakkotietojen mukaan Venäjän vaihtotaseen ylijäämä suli viime vuonna rankasti ja oli noin 50 mrd. dollaria. Huippuvuonna 2022 ylijäämää kertyi lähes 240 mrd. dollaria. Viime vuoden vaihtotaseen ylijäämä ei kuitenkaan ollut mitenkään poikkeuksellisen pieni, viimeksi esim. koronavuonna 2020 ylijäämää kertyi vielä vähemmän.

Vaihtotaseen ylijäämän supistuminen johtui etenkin vientitulojen vähenemisestä. Tavara- ja palveluviennin arvo supistui viime vuonna 28 % ja oli noin 460 mrd. dollaria. Viennin arvo on ollut laskussa jo pitkään ja supistui edelleen loka-joulukuussa. Tavara- ja palvelutuonnin arvo kasvoi 9 % koko vuoden 2023 aikana ja oli noin 380 mrd. dollaria. Tuonti elpyi ripeästi vuoden 2023 alkupuolelle saakka, mutta on sen jälkeen ollut myös laskusuunnassa. Loka-joulukuussa tuonnin arvo olikin 7 % pienempi kuin vuotta aiemmin.   

Venäjän tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin arvo laskussa loka-joulukuussa 2023

Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki, BOFIT.

Pakotteet ovat vähentäneet Venäjän vientituloja

Venäjän vientituloja leikkasivat viime vuonna etenkin raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku ja länsimaiden Venäjän vientiin kohdistamat pakotteet. Pakotteet kieltävät monien keskeisten raaka-aineiden (esim. kivihiili, kulta) tuonnin Venäjältä niitä asettaneisiin maihin.

Tärkein merkitys on venäläisen öljyn vientiin kohdistuvilla pakotteilla. Venäläisen öljyn tuonti mm. EU-maihin on lähes täysin kielletty ja G7-maat sekä EU ovat asettaneet venäläiselle öljylle hintakattojärjestelmän. Hintakattojärjestelmän avulla on pyritty pitämään venäläisen öljyn tarjonta maailmanmarkkinoilla vakaana, mutta leikkaamaan venäläisen öljyn vientihintaa.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Venäjän öljynviennin määrä pysyi viime vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2022. Venäjä vei viime vuonna raakaöljyä 4,9 miljoonaa tynnyriä päivässä ja öljytuotteita 2,6 miljoonaa tynnyriä päivässä. IEA arvioi, että venäläisen öljyn keskimääräinen hinnanalennus oli viime vuonna 18,5 dollaria tynnyriltä.

Viime syksynä alennus kaventui ja keskimääräinen vientihinta ylitti muutamina kuukausina 60 dollarin hintakaton selvästi, mikä herätti keskustelua pakotteiden kiertämisestä. Etenkin Yhdysvallat terävöitti pakotteiden valvontaa loppuvuodesta ja viime kuukausina venäläistä öljyä on pitänyt myydä jälleen suuremmilla alennuksilla.   

Tutkimuslaitos CREA:n ja Kiovan talousyliopiston tuoreimpien arvioiden mukaan jo pääosa venäläisestä raakaöljystä kuljetetaan kuitenkin laivoilla, jotka ovat muista kuin hintakattojärjestelmään osallistuvista maista eivätkä siten noudata hintakattoa. Myös öljytuotteiden viennissä niiden osuus on kasvanut, mutta on edelleen selvästi alle puolet.     

Ruplan kurssikehitys on tasaantunut, mutta vientitulojen kotiuttamisvaatimuksia jatketaan

Ruplan virallinen kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin heikkeni viime vuonna 20 %. Heikkenemisen taustalla oli vaihtotaseen ylijäämän supistuminen sekä sodan aiheuttama epävarmuus. Vielä syksyllä rupla jatkoi heikkenemistään öljyn hinnan noususta ja Venäjän keskuspankin reippaista koronnostoista huolimatta.

Ruplan heikkenemisen hillitsemiseksi viime lokakuussa otettiin jälleen käyttöön suuriin vientiyrityksiin kohdistuva valuutanvaihtovelvoite. Yritysten täytyy tallettaa pääosa valuuttamääräisistä vientituloistaan venäläiseen pankkiin ja vaihtaa ne rupliksi. Velvoitteen oli alun perin määrä olla voimassa tämän vuoden maaliskuun loppuun, mutta nyt sen voimassaoloa ollaan pidentämässä joulukuun loppuun. Venäjän hallinnon mukaan sitä tarvitaan ruplan kurssikehityksen pitämiseksi vakaana. Ruplan heikkeneminen pysähtyi viime vuoden lopulla ja viime viikkoina ruplan dollarikurssi on ollut 90 ruplan tuntumassa.

Ruplan dollarikurssi on ollut viime viikkoina 90 ruplan tuntumassa

Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki, BOFIT.

Venäjän BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan tänä vuonna, mutta sotamenot tukevat edelleen kasvua

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tällä viikolla julkaistussa maailmantalouden ennustepäivityksessä Venäjän BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 %. Kasvua tukee IMF:n arvion mukaan sotamenojen voimakas lisääntyminen. Myös yksityisen kulutuksen ennakoidaan kasvavan, kun palkat ovat nousseet ripeästi kireässä työmarkkinatilanteessa. IMF odottaa BKT:n kasvun hidastuvan vuonna 2025 ja olevan 1,1 %. Tammikuussa julkaistussa Consensus Economicsin kokoomaennusteessa BKT-ennusteiden keskiarvo on 1,7 % tälle vuodelle ja 1,1 % vuodelle 2025.