Kiinan talouskasvu tasaantui kolmannella neljänneksellä

Kiinan tilastovirasto raportoi BKT:n kasvaneen vuoden kolmannella neljänneksellä reaalisesti 4,6 % vuotta aiemmasta, kun kasvu oli toisella neljänneksellä 4,7 %. BOFITin laatima vaihtoehtoinen BKT-laskelma viittaa kasvun saattaneen olla selvästikin hitaampaa, kun vaihtoehtolaskelmien keskiarvo oli sekä toisella että kolmannella neljänneksellä alle 4 %. On mielenkiintoista, että tilastoviraston mukaan neljännesvuosikasvu piristyi kolmannella neljänneksellä (+0,9 %) selvästi toisesta neljänneksestä (+0,5 %), kun kuukausi-indikaattorien perusteella kolmas neljännes vaikutti toista neljännestä heikommalta. BOFIT julkaisee uuden Kiinan talouden ennusteen maanantaina 4.11.

Kiinan BKT:n reaalikasvu ja BOFITin vaihtoinen laskelma kasvusta

Lähteet: Kiinan tilastovirasto, Macrobond ja BOFIT.

Kolmannella neljänneksellä BKT:n kasvusta poikkeuksellisen suuri osa (lähes puolet) syntyi nettovientistä. Kiinan tavaraviennin volyymi on ollut viime kuukausina kovassa noin 15 prosentin vuosikasvussa. Vientihinnat ovat kuitenkin olleet keskimäärin laskussa, minkä vuoksi viennin arvon kasvu on ollut volyymiä hitaampaa. Vienti on vetänyt etenkin Kaakkois-Aasiaan ja Meksikoon, joista tutkimusten mukaan monet tuotteet päätyvät lopulta Yhdysvaltojen tai EU:n markkinoille. Samalla kun vienti on vetänyt, heikko kotimainen kysyntä on pitänyt tuonnin kasvun vaimeana. Myös Kiinan valtavat panostukset ja investoinnit korkean teknologian toimialoille ja tuotantoon vähentävät jossain määrin tuontitarvetta.

Kotimaisen kulutuskysynnän kasvu jatkui heikkona ja se tuki talouskasvua vain reilun prosenttiyksikön verran. Kyselyissä kuluttajien luottamus on jatkanut heikentymistään syyskuussa. Vähittäiskaupan reaalikasvu kuitenkin hieman piristyi syyskuussa aiempiin kuukausiin nähden. Kulutusta painaa heikon työmarkkinatilanteen lisäksi edelleen myös asuntojen hintojen lasku, mikä näkyy suoraan kotitalouksien varallisuuden vähenemisenä. Kuluvana vuonna käynnistetyistä tukitoimista huolimatta kiinteistösektorin supistuminen on edelleen voimakasta. Kiinteistöinvestoinnit supisuivat syyskuussa 10 % vuotta aiemmasta, pinta-alalla mitattuna asuntoja myyntiin syyskuussa 10 % vähemmän kuin vuotta aiemmin ja uusia rakennushankkeita aloitettiin 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka supistuminen on edelleen voimakasta, se on hieman hitaampaa kuin vielä alkuvuonna. 

Kolmannella neljänneksellä kiinteiden investointien kasvu hiipui ja investoinnit vauhdittivat BKT:n kasvua reilulla prosentilla. Samalla kun kiinteistörakentaminen on supistunut, kokonaisinvestointien kasvusta ovat vastanneet tuotantoaan laajentaneet valtionyhtiöt ja toisaalta erilaiset infrastruktuurihankkeet. Toimialoista investointeja on kasvatettu eniten mm. elintarvikkeissa, kunnallistekniikassa, erilaisissa kuljetuspalveluissa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä junat, laivat ja lentokoneet -kategoriassa.

Kiina on lisäämässä tukitoimia kotimaan talouskehityksen vahvistamiseksi ja lähellä nollaa olevan inflaation vauhdittamiseksi (ks. BOFIT Viikkokatsaus 40/2024). Syyskuun lopussa keskuspankki laski joitakin politiikkakorkojaan ja alensi liikepankkien varantovaatimusta. Koronlaskun seurauksena pankkilainojen viitekorkoina käytettäviä LPR-korkoja laskettiin lokakuussa niin ikään 0,25 prosenttiyksiköllä, ja vuoden mittaisten lainojen LPR-korko on nyt 3,1 % ja asuntolainojen viitekorkona käytettävien yli viiden vuoden lainojen 3,6 %. Keskuspankki on viestinyt myös lisäkevennyksistä loppuvuoden aikana. Syyskuun lopulla kerrottiin myös, että taloutta pitäisi tukea finanssipoliittisin toimin. Mahdollisista toimista ja niiden suuruudesta on käyty runsaasti keskustelua mediassa, mutta tarkemmin niistä ei ole vieläkään kerrottu. Finanssiministeriön mukaan toimia tullaan täsmentämään 8.11. järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.