Venäjällä julkisen budjettitalouden linjaukset vuosille 2020−2022 merkitsevät elvytystä

Finanssiministeriön linjaukset kattavat koko konsolidoidun budjetin eli federaatiobudjetin ja valtion kolmen sosiaalirahaston budjetit. Kaikkien neljän luonnokset hallitus lähetti vastikään duuman käsittelyyn kuten myös arvionsa alue- ja kuntabudjeteista.

Julkisen talouden nimellistulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna ja lähivuosina suunnilleen 4−5 % vuodessa. Julkisen talouden rooli koko taloudessa on elvyttävä. Menojen kasvu voi arvion mukaan vielä nopeutua tänä vuonna siinä määrin, että kasvu koko vuoden osalta yltää noin kahdeksaan prosenttiin. Kasvu jatkuu lähivuosina kuuden prosentin vuositahdilla eli noin 2 % ennustettua inflaatiota nopeampana. Konsolidoidun budjetin ylijäämän oltua vuonna 2018 vajaat 3 % BKT:stä sen arvioidaan olevan tänä vuonna alle 2 % ja ensi vuonna enää 0,7 % BKT:stä.

Konsolidoidun budjetin tuloja painaa oletus öljyn hinnan maltillisesta laskusta nykytasoltaan noin 56 dollariin tynnyriltä (Urals-öljy) lähivuosien ajaksi. Siten öljy- ja kaasuverotulojen arvioidaan vähenevän tuntuvasti tänä ja ensi vuonna sekä laskun tasaantuvan vuonna 2021. Toisaalta arvio budjetin muista tuloista perustuu talousministeriön ennusteessa odotetulle BKT:n kasvun nopeutumiselle tämän ja ensi vuoden noin puolestatoista prosentista yli kolmeen prosenttiin vuodesta 2021 alkaen. Näin ollen muiden tulojen jo kaksi vuotta nopeana pysyneen kasvun arvioidaan jatkuvan lähivuosina 6−7 prosentin vuositahdilla.

Suunnilleen tällä tahdilla muiden tulojen odotetaan kasvavan niin federaation, alueiden kuin sosiaalirahastojen budjeteissa. Federaatiobudjetin ALV-tulot nousevat hyvin ja etenkin valtionyritysten osinkoja odotetaan paljon lisää. Sosiaalirahastoihin virtaa lisää varoja palkoista määräytyvistä sosiaaliveroista. Aluebudjettien tuloarviosta ei ole erittelyä.

Konsolidoidun budjetin menot kasvavat tänä ja ensi vuonna yli 10 % terveydenhoidon sekä sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen lohkoilla. Myös siviilihallinto saa tuntuvasti lisävaroja. Tämän vuoden menolisäysten jälkeen talouden eri alat ja asuntosektori saavat ainakin vuoden verran odottaa selviä uusia impulsseja budjetista, ja koulutus saa odottaa pidempään. Sosiaalitukeen ja puolustukseen kohdistettujen menojen kasvu ylittää inflaation hieman lähivuosina. Julkisen budjettitalouden palkkoihin kaavaillaan suunnilleen inflaatiota vastaavia yleiskorotuksia. Eläkkeet nousevat jo kesällä 2018 tehdyn päätöksen mukaisesti yli 6 % vuodessa.

Kun federaatiobudjetin säästösäännön sisältämä öljyn laskennallinen hinta on matala verrattuna budjetin tulolaskelmassa oletettuun hintaan, valtion vararahastona toimivan kansallisen hyvinvoinnin rahaston varojen odotetaan kasvavan ja olevan ensi vuoden lopussa 10 % BKT:stä. Laskelmassa finanssiministeriön tekninen oletus on, että rahaston varoja ei sijoiteta mitenkään muuten kuin rahaston tileille keskuspankkiin, jolloin rahaston likvidit varat olisivat ensi vuoden lopussa 8,5 % BKT:stä.