Uudet pakotteet rajoittavat Valko-Venäjän ulkomaankauppaa

Viime viikolla tuli kuluneeksi vuosi Valko-Venäjän vilpillisistä presidentinvaaleista. Vaaleja seuranneiden ihmisoikeusloukkausten lisäksi hallinto on mm. häirinnyt kansainvälistä lentoliikennettä ja ohjannut pakolaisia EU-maiden rajoille. Vastalauseena näille toimille EU, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja muutamat muut maat ovat asettaneet asteittain kiristyviä pakotteita Valko-Venäjän hallinnolle. EU:n kesäkuussa asettama neljäs pakotepaketti rajoittaa mm. kaksikäyttötuotteiden vientiä sekä eräiden lannoitteiden, öljytuotteiden ja tupakan valmistuksessa käytettävien tuotteiden kauppaa. Lisäksi asetettiin rahoitussektoria koskevia rajoitteita.

Yhdysvallat asetti jo huhtikuussa yhdeksän suurta valtion kontrolloimaa yritystä pakotelistalle. Viime viikolla pakotteet laajenivat koskemaan useita hallinnolle tärkeitä yksityisiä yrityksiä ja yritysryppäitä, mutta myös mm. valtion omistamaa Belaruskalia. Belaruskali tuottaa noin 20 % maailman kaliumkloridista (potaska), jota käytetään pääasiassa lannoitteena. Kaliumkloridi on maan toiseksi merkittävin vientituote ja valuuttatulojen lähde.

Käytännössä Yhdysvaltojen pakotteet merkitsevät huomattavia vaikeuksia maan keskeisten vientiyritysten rahaliikenteelle ja pakottavat kaikki erityiseen huolellisuuteen kaupan yksityiskohdissa. Pakotteiden mahdollinen laajeneminen olisi riski myös monille venäläisille yrityksille, jotka tekevät yhteistyötä pakotelistattujen yritysten kanssa. Valko-Venäjän taloudelle dollaripohjaisen rahoituksen supistuminen on erityinen uhka, sillä maan koko rahoitusjärjestelmä on pitkälti dollarisoitunut. Valtion velka on liki kokonaan valuuttamääräistä ja pankkien lainakannasta 47 % oli valuuttamääräistä vuoden 2020 lopussa. Yleisön pankkitalletuksista 60 % on valuuttamääräisiä. Myös Venäjän ja Euraasian kehityspankin Valko-Venäjälle myöntämät luotot ovat olleet dollarimääräisiä.