Koronavirusepidemialla on laajoja vaikutuksia Kiinan talouteen

Joulukuun lopussa Wuhanissa Keski-Kiinan Hubein maakunnassa raportoitu tauti on levinnyt kaikkialle Kiinaan ja yksittäistapauksia on myös useissa muissa maissa. Eniten sairastuneita on 60 miljoonan asukkaan Hubeissa, joka tuottaa noin 5 % Kiinan BKT:stä. Wuhan ja muut maakunnan kaupungit ovat olleet karanteenissa jo viikkoja.

Toimet epidemian leviämisen estämiseksi ja matkustuksen rajoittamiseksi ovat olleet mittavia myös muualla Kiinassa. Uudenvuoden loma-aikaa jatkettiin koko maassa kolmella päivällä 2.2. asti. Useimmissa maakunnissa ei-kriittiset tuotantolaitokset pysyvät suljettuna ainakin kuluvan viikon. Nämä alueet (ml. Guangdong, Peking ja Shanghai) kattavat noin 80 % Kiinan taloudesta ja 90 % viennistä. Useat lomakautena kotiseudulleen matkanneet siirtotyöläiset eivät ole päässeet palaamaan kaupunkeihin. Koulut on koko maassa suljettu toistaiseksi. Myös vapaa-ajanviettopaikat ja turistinähtävyydet ovat kiinni ja ryhmämatkat keskeytetty.

Epidemia iski kiinalaisen uudenvuodenloman aikaan, joten vaikutukset erityisesti palvelualoille ovat suuret. Kansallisen kehitys- ja reformikomission (NDRC) mukaan uudenvuoden lomakauden matkustajamäärä romahti 190 miljoonaan viime vuoden 421 miljoonasta. Liikenneministeriön mukaan raide- ja tieliikenteen matkustajamäärät vähenivät noin 70 % ja kotimaan lentoliikenteen lähes 60 % viime vuodesta. Useat liikkeet ovat olleet suljettuna ja arvioiden mukaan ravintoloiden ja vähittäiskauppojen myynti voi jäädä puoleen siitä, mitä lomakaudelle odotettiin.

Rahoitusmarkkinat avautuivat maanantaina 3.2. pidennetyltä lomalta roimaan laskuun. Suurin osa Manner-Kiinassa listatuista osakkeista laski 10 prosentin päivittäisen sallitun enimmäismäärän. Samoin valuuttakurssi heikkeni. Loppuviikosta valuutta- ja osakekurssit palautuivat hieman maanantain laskusta. Valtiotaustaisia toimijoita on lehtitietojen mukaan jälleen pyydetty tukemaan kursseja tarvittaessa.

Useat alueet ovat ilmoittaneet tukevansa yrityksiä, joiden liiketoimet ovat kärsineet epidemiasta, mm. laskemalla tai siirtämällä verojen maksua ja tukemalla yrityksiä, jotka eivät irtisano työntekijöitään. Viranomaiset määräsivät rahoitussektorin tukemaan taloutta lainansaantia helpottamalla ja lainakustannuksia alentamalla. Alkuviikosta keskuspankki lisäsi markkinalikviditeettiä avomarkkinaoperaatioidensa avulla. Operaatioissa käytettävien käänteisrepoinstrumenttien korkoa myös laskettiin 0,1 prosenttiyksiköllä. Laajempia sekä raha- että finanssipolitiikan keventämistoimia odotetaan.

Talousvaikutuksia on vielä vaikea arvioida, sillä keskeistä niiden suuruudelle on epidemian rajoittamiseksi tehtyjen toimien laajuus ja epidemian kesto. Tällä hetkellä suurin osa ennustuslaitoksista odottaa koronavirusepidemian hidastavan Kiinan BKT:n kasvua tänä vuonna ehkä noin 0,5 prosenttiyksikköä, jos se saadaan hallintaan lähikuukausina. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvun arvioidaan hidastuvan 1-2 prosenttiyksikköä, minkä jälkeen kasvu elpyy.

Tilannetta on verrattu SARS-epidemian leviämiseen vuonna 2003, jolloin BKT:n ja vähittäiskaupan vuosikasvu hidastui hetkellisesti noin pari prosenttiyksikköä, mutta molemmat palautuivat nopeasti. Nyt vaikutukset voivat olla SARS-epidemiaa suurempia, sillä palvelusektorin (59 % BKT:n kasvusta vs. 39 % v. 2003) ja loppukulutuksen (58 % BKT:n kasvusta vs. 35 % v. 2003) merkitys taloudessa on kasvanut. Perinteiset elvytystoimet, kuten infrastruktuuri-investoinnit, eivät tällöin ole yhtä tehokkaita kasvun piristämiseksi. Epidemian pitkittyessä on vaarana, että monien yritysten jo ennestään heikentynyt talous- ja rahoitustilanne johtavat huolestuttavaan noidankehään.

Epidemian arvioidaan tällä hetkellä leikkaavan maailmantalouden kasvusta noin 0,1–0,3 prosenttiyksikköä. Kiinan kysynnän hidastumisen sekä raaka-aine- ja rahoitusmarkkinoiden kautta tulevien vaikutusten lisäksi tuotantolaitosten pysyminen kiinni Kiinassa haittaa tuotantoketjuja, mikä kasvattaa vaikutuksia maailmantalouteen.

Kiinan kasvutavoitteiden dominoima talouspolitiikka on jo pitkään ollut elvyttävää. Vaikka epidemian talousvaikutukset jäisivät väliaikaisiksi, tulevat tukitoimet kalliiksi. Elvytyspolitiikan näkökulmasta tilanne on toinen kuin SARS-epidemian aikaan, sillä nyt talouskasvu on jo ennestään hidastumassa ja julkinen velka on huomattavasti suurempi.