Kiina velkaantuu edelleen kovaa vauhtia

Keskuspankin mukaan tammikuussa uutta talouden kokonaisrahoitusta (total social financing) välitettiin enemmän kuin yhtenäkään kuukautena koskaan aiemmin. Etenkin varjopankkisektorin välittämä rahoitus (pankkivekselit, trust- ja entrusted-luotot) kasvoi nopeasti. Tammikuussa tyypillisesti myönnetään eniten uutta rahoitusta. TSF-luototuksen kanta oli tammikuussa noin 13 % suurempi kuin vuotta aiemmin.

BIS:n arvion mukaan Kiinan yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen oli 255 % kesäkuun 2016 lopussa. Velkaa on tuntuvasti enemmän, mitä muissa saman tulotason maissa. Kiinan velka on lähes täysin kotimaista. Kiinan velkaantuminen nähdäänkin yhtenä maan ja koko maailmantalouden suurimmista riskeistä. Useimmissa muissa maissa nopea velkaantuminen on johtanut talouskasvun selvään hidastumiseen ja monissa maissa nopeaa velkaantumista on seurannut pankkikriisi.

Velkaantumisvauhdin hidastamiseksi on tehty vain vähän toimia. Talouspolitiikka on ollut kasvua tukevaa, jotta Kiinan vuodelle 2020 asettama talouskasvutavoite ei vaarannu. Rahapolitiikka on edelleen löysää, vaikka keskuspankki on tammi-helmikuussa hieman nostanut rahoitussektorille tarjoamansa rahan korkoja. Se on kuitenkin samalla lisännyt likviditeettiä markkinoilla muilla toimilla etenkin ennen uuden vuoden lomakautta. Lisäksi kuluvalla viikolla keskuspankki ilmoitti kohdennetusta pankkien varantovaatimuksen keventämisestä. Pankit, jotka ovat viime vuonna myöntäneet merkittävän osan lainoistaan pienyrityksille ja maatalouteen, ovat oikeutettuja alennettuun varantomukseen (16 tai 15 %) helmikuun lopusta alkaen. Vastaavia kohdennettuja kannustimia on käytetty ennenkin ja niiltä pankeilta oikeus poistuu, jotka eivät enää täytä vaatimusta. Pääsääntöisesti varantovaatimus on 16,5 %.

Uusi kokonainaisrahoitus (TSF) kuukausittain

Lähde: Macrobond, Kiinan keskuspankki ja BOFIT