Kiinakin suunnittelee vastatoimia, jos Yhdysvallat korottaa teräksen ja alumiinin tuontitulleja

Presidentti Donald Trumpin maaliskuun alun räikeän protektionistinen uhkaus asettaa teräkselle 25:n ja alumiinille 10 prosentin yleiset tuontitullit synnyttäisi toteutuessaan laajan vastatoimien aallon. Tullien korotus iskisi erityisesti Yhdysvaltojen tärkeimpään näiden tuotteiden toimittajaan Kanadaan, mutta myös Meksiko ja EU ovat valmiit vastatoimiin.

Yhdysvaltojen mahdollisten tullikorotusten alaisten teräs- ja alumiinituotteiden tuontimaana Kiina ei ole keskeinen toimittaja, eikä näiden tuotteiden vienti Yhdysvaltoihin (2 mrd. USD vuodessa) näyttele merkittävää osaa Kiinan viennissä. Sillä ei myöskään olisi käytännön merkitystä Yhdysvaltojen Kiinan-kaupan alijäämän vähentämisessä. Venäjä vie tulliuhan alaisia metallituotteita Yhdysvaltoihin arvoltaan suunnilleen saman verran kuin Kiina, ja ainoastaan alumiinituotteissa Yhdysvallat on keskeinen markkina Venäjälle.

Trumpin kauden kauppapoliittisena pääkohteena on ollut Kiina. Ensimmäiset merkittävät tullien korotukset tehtiin tammikuussa, kun Kiinasta tulleille aurinkopaneeleille ja pesukoneille määrättiin 20–50 prosentin polkumyyntitullit. Helmikuun lopussa Yhdysvallat ilmoitti, että polkumyyntitullit kiinalaiselle alumiinifoliolle etenevät hallinnossa.

Viime viikolla Kiinan politbyroon jäsen Liu He vieraili Yhdysvalloissa keskustelemassa maiden taloussuhteista. Vierailun tuloksista ei raportoitu, mutta maat ovat sopineet jatkavansa keskusteluja kauppapoliittisista kiistoista Pekingissä. Kiina on luvannut vastata mahdollisiin tullien korotuksiin, mutta jännityksen lieventämiseksi se on myös toistanut aikaisempia lupauksiaan markkinoidensa avaamisesta.

Kiinan teräksen ylituotanto ja subventiot ovat pysyvä kiistanaihe myös EU:n ja Kiinan välillä. EU ilmoitti helmikuussa 17–28 prosentin polkumyyntitulleista kiinalaisia korroosiosuojattuja terästuotteita vastaan ja tällä viikolla se ilmoitti jatkavansa teräsputkiin sovellettavia polkumyyntitulleja.