Kiinan uusi teollisuuspolitiikka satsaa korkeaan teknologiaan

Kiinan johto on asettanut tämän vuoden talousprioriteetiksi uuden teollisuuspolitiikkansa toteuttamisen. Tämä ns. ”uudet tuotantovoimat” (new productive forces, xinzhi shengchanli) on saanut huomiota Kiinan johdon puheissa enenevissä määrin sen jälkeen, kun presidentti Xi Jinping esitteli konseptin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2023. Uusi teollisuuspolitiikka vaikuttaa kunnianhimoisemmalta kuin Kiinan aikaisemmat pyrkimykset saavuttaa teknologinen omavaraisuus, sillä ”uusien tuotantovoimien” avulla Kiina haaveilee tulevansa globaaliksi futuristisen teknologian keskittymäksi vuoteen 2027 mennessä.

Teollisuuspolitiikan tavoitteena on puolueen visioissa saavuttaa uusia teollisuusinnovaatioita usealla eri sektorilla disruptiivisten teknologiainnovaatioiden avulla. Kiina tavoittelee vallankumouksellisia teknologisia läpimurtoja esimerkiksi seuraavilla aloilla: valmistava teollisuus, informaatio, materiaalit, energia, avaruus ja terveys. ”Uusien tuotantovoimien” tarkoitus on tukea kokeellista teknologiaa niillä aloilla, joilla ei ole vielä juurikaan kansainvälistä kilpailua tai tietotaitoa. Näin ollen talouspolitiikka tukisi maan talouskasvua ja auttaisi synnyttämään uusia teollisuudenaloja.

Teollisuuspolitiikan käytännön toteutus ja rahoitus ovat vielä varsin epäselviä. Yleisellä tasolla Kiinan rahoitussektoria on ohjeistettu tukemaan innovatiivisia yrityksiä ja valtionyritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan. Joistakin konkreettisistakin toimista on jo kerrottu. Esimerkiksi keskuspankki ilmoitti perustavansa 500 mrd. juanin ohjelman, jonka puitteissa liikepankit voivat tarjota pienille ja keskisuurille teknologiayrityksille lainaa hyvin matalalla 1,75 prosentin korolla. Paikallishallintoja on puolestaan neuvottu keskittymään innovaatioita tukevaan infrastruktuuriin, kuten datakeskuksiin, kun taas opetusministeriö syventää erikoistuneiden teknisten taitojen koulutusta. Rahoituksen alkuperästä ja muodosta huolimatta lienee kuitenkin selvää, että innovaatioihin perustuvat riskisijoitukset johtavat usein pettymyksiin, koska vain osa projekteista osoittautunevat onnistuneiksi. Vaikka strategialla on potentiaalia luoda uusia mahdollisuuksia Kiinan taloudelle ja myös kansainväliselle yhteistyölle, ei sen toteuttaminen tule olemaan mutkatonta.