Kiinan BKT:n rakenne muuttuu hitaasti

Tilastovirasto julkisti viime vuoden BKT:n kysyntärakenteen toukokuun lopussa. Rakennemuutos kohti kulutusvetoista taloutta on viime vuosina edennyt vain hitaasti, jos sitäkään. Investointien osuus BKT:stä kasvoi hieman viime vuonna ja se oli 43 %. Myös yksityisen (39 % BKT:stä) ja julkisen kulutuksen (15 %) osuudet hieman kasvoivat. Tavaroiden ja palveluiden nettoviennin osuus supistui alle prosenttiin BKT:stä.

Kiinan talouden erittäin investointivaltainen rakenne on täysin poikkeuksellinen. Vastaavia lukemia on tavattu ainoastaan jossakin pienissä, erikoisen talousjärjestelmän maissa kuten Bhutanissa. Japanissa nopean kehityksen vuosina 1960–1990 investointien suhde BKT:n oli keskimäärin hieman yli 30 % ja korkeimmillaankin 1970-luvun alkupuolella reilu 36 %.

Talouden kokoa mitataan tavallisesti karkeasti joko tarkastelemalla miten paljon tavaroita ja palveluita tuotettiin (tarjonta) tai miten paljon niitä käytettiin (kysyntä). Kiina on perinteisesti mitannut tarjontaa, kun taas länsimaissa tyypillisesti mitataan kysyntäpuolta. On kiinnostavaa, että Kiinassa eri tavoin mitatut BKT:n nimelliset koot ovat viime vuosien aikana alkaneet erota toisistaan aiempaa enemmän. Tarjontapuolelta katsottuna BKT on suurempi (1 600 mrd. juania, lähes 2 % v. 2018) kuin kysyntäpuolelta mitattuna, vaikka lähtökohtaisesti molempien pitäisi olla yhtä suuret.

Kiinan talouden kysyntäpuolen rakenteen muutos

Lähde: Kiinan tilastovirasto, CEIC ja BOFIT