Kiinan ensimmäisen neljänneksen talousluvut osoittavat nopeimman elpymisen olevan takanapäin

Kiinan tilastovirasto julkaisi ensimmäisen neljänneksen BKT-luvut viime viikolla. Niiden mukaan kokonaistuotannon määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna reilut 18 %. Korkea vuosikasvuluku ei ollut yllättävä, koska vertailukohtana oli koronakriisivuoden heikoin neljännes.

Yksi tapa saada tilanteesta parempi kokonaiskuva on tarkastella, kuinka paljon kokonaistuotannon määrä kasvoi tammi-maaliskuussa verrattuna edelliseen vuosineljännekseen, eli loka-joulukuuhun. Kiinan tilastoviraston mukaan BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 % viime vuoden viimeisestä neljänneksestä, kun huomioidaan säännönmukainen kausivaihtelu kuten esimerkiksi juhlapyhien vaikutus (2,4 % vuositasolle korotettuna). Neljännesvuosikasvu oli selvästi hitaampaa kuin vuoden 2020 loppupuolella, jolloin se oli lähellä kolmea prosenttia. Alle prosentin neljännesvuosikasvut ovat olleet Kiinassa harvinaisia ja ennen koronakriisiä niitä on ollut viimeksi 1990-luvun lopulla.   

Toinen tapa saada kasvusta parempi kokonaiskuva on katsoa, kuinka paljon kokonaistuotanto on kasvanut verrattuna aikaan ennen koronakriisiä. Jos tilannetta vertaa vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen, Kiinan kokonaistuotannon määrä oli reilut 10 % suurempi. Koronakriisistä huolimatta Kiinassa siis päästiin kahden vuoden aikana keskimäärin noin 5 prosentin vuosittaiseen kasvuun. Tammi-maaliskuussa 2020 tapahtuneesta kokonaistuotannon romahduksesta on palauduttu verrattain nopeasti, BKT:n ollessa nyt jo 6 % vuoden 2019 lopun tasoa suurempi.

 Maan kokonaistuotanto voidaan jakaa karkealla jaottelulla kolmeen sektoriin: rakentamiseen ja teollisuuteen, palveluihin sekä maatalouteen. Viime vuosina Kiinassa tuotetusta arvonlisästä hieman yli puolet on tuotettu palvelusektorilla, noin 40 % rakennussektorilla ja teollisuudessa sekä noin 8 % maataloudessa. Teollisuuden ja rakentamisen merkitys Kiinan toipumisessa on ollut merkittävä. Sektori supistui vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä hieman palvelusektoria enemmän, mutta vastaavasti sen toipumisvauhti on ollut nopeampaa. Rakennus- ja teollisuussektorilla tuotettu arvonlisä oli vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 7 % suurempi kuin vuoden 2019 lopulla. Vastaava nousu palvelusektorilla tuotetun arvonlisän osalta oli vajaa 6 %. Maataloussektorilla kasvu on ollut hitaampaa, mutta sielläkin tuotanto nousi 4 % vuoden 2019 loppua korkeammalle. Ennen koronakriisiä palvelusektorin keskimääräinen vuosikasvu (8 %) on ollut selvästi teollisuus- ja rakennussektoria (5,5 %) kovempaa.

Kiinan BKT-kehitystä pyritään arvioimaan myös erilaisilla vaihtoehtoisilla indikaattoreilla. Esimerkiksi BOFITin verkkosivuilla päivitettävän BKT-arvion mukaan reaalinen kasvu oli ensimmäisellä neljänneksellä reilut 17 %, eli hyvin lähellä virallista vuosikasvua. Vaihtoehtoisen indikaattorin mukaan kokonaistuotanto on kuitenkin kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana selvästi virallisia lukuja hitaammin. Sen mukaan Kiinan BKT kasvoi vuonna 2019 enää vajaat 4 % (virallinen kasvu 6 %), ja koronavuonna kasvu olisi jäänyt nolliin (virallinen kasvu 2,3 %).

Kiinan kokonaistuotannon kasvu edellisestä neljänneksestä oli heikointa yli 20 vuoteen

Lähteet: Kiinan tilastovirasto, Macrobond ja BOFIT.