BOFIT Viikkokatsaus 2015/07
Talouden epävarmuus näkyy Venäjän pankkisektorilla
Viime vuoden lopussa pankkisektorin taseen loppusumma oli 77 663 mrd. ruplaa, mikä on 18 % enemmän kuin vuotta aiemmin (ruplan devalvoitumisen vaikutus on poistettu kaikista tässä raportoiduista arvoista). Kasvuvauhti oli samanlainen kuin edellisinä vuosina ja kiihtyi loppuvuonna, erityisesti joulukuussa.
Kasvua on edistänyt keskuspankkirahoitus, jonka osuus pankkisektorin taseesta lisääntyi viimeisellä neljänneksellä 9 prosentista 12 prosenttiin. Osuus on ollut näin suuri vain vuoden 2008 finanssikriisin aikana. Keskuspankki on tukenut pankkeja, kun rahoituksen saatavuus muista lähteistä on mm. talouspakotteiden seurauksena vaikeutunut.
Ruplan heikkenemiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi kotitalouksien talletukset vähenivät vuoden aikana 2,5 %. Vaikka talletuskorot nousivat joulukuun jälkipuoliskolla yli 14 prosenttiin, supistuivat talletukset marras-joulukuussa noin prosentin kuukaudessa. Väheneminen oli kuitenkin pienempää kuin oli odotettu, mikä voi osaltaan johtua siitä, että talletustakuuta korotettiin joulukuussa 700 000 ruplasta 1 400 000 ruplaan (lähes 20 000 euroa). Kotitalouksien valuuttamääräisten talletusten osuus on kasvanut, kuten aina kriisien aikana Venäjällä. Osuus oli vuoden lopussa 26 %, eli vajaat 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden alussa.
Yritysten talletukset kasvoivat 24 % viime vuoden aikana, eli nopeammin kuin aiempina vuosina tai edellisen kriisin aikana. Talletusten osuus pankkisektorin taseesta kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vajaaseen 22 prosenttiin. Tämä voi viestiä siitä, että suuret valtionyritykset lisäsivät talletuksiaan, kuten hallitus on niiltä edellyttänyt.
Sekä yritysten että kotitalouksien lainakanta kasvoi viime vuonna noin 13 %. Yrityslainojen kasvuvauhti oli sama kuin ennenkin, mutta kotitalouksien lainojen kasvu hidastui merkittävästi. Joulukuussa kotitalouksille myönnettyjen lainojen kanta jopa supistui. Järjestämättömät lainat lisääntyivät, ja niiden osuus kotitalouksien lainakannasta oli viime vuoden lopussa vajaat 6 %. Yritysten järjestämättömät lainat kasvoivat noin kolmanneksella. Heikon taloudellisen tilanteen vuoksi järjestämättömien lainojen odotetaan lisääntyvän merkittävästi tänä vuonna. Lainakannan kasvu hidastuu entisestään, osin rahoituksen kallistumisen vuoksi.
Viime vuoden kehitys painoi pankkien pääomaa. Pankkien vakavaraisuusaste oli viime vuoden alussa 13,5 %, mutta marraskuun lopussa se laski alle 12 prosenttiin. Valtio päätti joulukuussa pääomittaa 27 pankkia talletustakuuviraston kautta yhteensä 1 000 miljardilla ruplalla, mikä on noin 15 % pankkisektorin pääomasta.
Pankkisektorin tilanne on nyt erilainen kuin vuoden 2008–2009 finanssikriisin aikana. Pankit ovat huonommassa kunnossa, sillä järjestämättömät luotot ovat suurempia ja vakavaraisuus heikompi. Talouspakotteet ja korkeammat korot vaikeuttavat pankkien rahoituksen saatavuutta ja sen välittämistä talouteen. Pankkisektori on myös aiempaa keskittyneempi: Vuonna 2008 viiden suurimman pankin osuus sektorin taseesta oli 43 %, kun se nyt on 54 %. Kaikki viisi pankkia ovat julkisessa omistuksessa, joten valtion rooli sektorilla on edelleen kasvanut.
Tiukennetun valvonnan ansiosta yli sata pientä ja keskisuurta pankkia on menettänyt toimilupansa kesästä 2013 lähtien, ja lisää odotetaan tänä vuonna. Viime vuoden lopussa Venäjällä toimi 835 pankkia.