Venäjän ulkomaankaupan elpyminen jatkunut vähitellen, pääomavirta ulkomaille lisääntynyt

Venäjän tavara- ja palveluviennin tulot toipuivat keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan hieman viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta olivat edelleen lähemmäs neljäsosan pienemmät kuin vuotta aiemmin. Tulot öljyn, öljytuotteiden ja kaasun viennistä olivat yhä yli 40 % vuodentakaista pienemmät lähinnä matalien vientihintojen vuoksi. Muiden tavaroiden viennistä sen sijaan kertyi tuloja koko toisen vuosipuoliskon ajan suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Palvelujen viennin tulot olivat edelleen yli 35 % vuodentakaista vähäisemmät ennen muuta Venäjän matkailutulojen pysyttyä hyvin pieninä.

Venäjän tavara- ja palvelutuonnin menot toipuivat neljännellä neljänneksellä edelleen vähin erin. Menot olivat vielä noin 15 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Tilanne on suhteellisen lupaava tavaroiden tuonnin osalta, sillä tuontimenot olivat enää muutamia prosentteja vuodentakaista pienemmät (euron ja dollarin välisen kurssin muutoksen takia tavaratuonnin menojen vuosimuutos oli euroissa mitattuna -10 % ja dollareissa mitattuna runsaat -2 %). Palvelujen tuonti kääntyi myös hieman parempaan päin, mutta tuontimenoja oli edelleen noin 40 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Syynä on venäläisten ulkomaanmatkailun romahtaminen.

Tuonnin supistuttua hieman vientitulojen pudotusta lievemmin Venäjän tavarakaupan ylijäämä on ollut merkittävästi tavanomaista pienempi lähes vuoden ajan. Toisaalta varsinkin venäläisten matkailumenojen sekä venäläisten yritysten ulkomaille maksamien osinkojen ja korkojen jyrkkä supistuminen ovat pitäneet Venäjän vaihtotaseen ylijäämäisenä, joskin ylijäämä supistui vuonna 2020 kohti kahta prosenttia BKT:stä.

Venäjän ja ulkomaiden välinen rahoitustase oli viime vuonna huomattavasti useimpia edellisvuosia alijäämäisempi. Osin tämä johtui siitä, että valtion velkakirjamarkkinoille tuli varsin vähän sijoituksia ulkomailta mm. siksi, että valtio on saanut rahoitettua varsin suureksi kasvanutta budjettivajettaan valtaosin kotimaasta. Pääoman nettovirta yksityiseltä sektorilta ulkomaille lisääntyi ja oli vajaat 3,5 % BKT:stä eli viime vuosien suurimpia. Pankkisektorilta virtasi pääomaa ulkomaille nettomääräisesti suhteellisen maltillisesti.

Sen sijaan pääoman nettovirta yrityssektorilta lisääntyi runsaaseen kahteen prosenttiin BKT:stä, jota suurempi lukema nähtiin viimeksi vuosien 2014−2015 taloustaantuman aikana. Viime vuoden nettolukeman taustalla suorat sijoitukset ulkomailta Venäjän yrityssektorille tyrehtyivät lähes täysin. Lisäksi venäläisiin yrityksiin tehtyjä portfoliosijoituksia vedettiin pois poikkeuksellisen paljon ja yrityssektorilta puolestaan tehtiin portfoliosijoituksia ulkomaille harvinaisen runsaasti. Toisaalta suorat sijoitukset yrityssektorilta ulkomaille supistuivat tavanomaista paljon pienemmiksi.

Venäjän vaihtotaseen ylijäämä suhteellisen pieni vuonna 2020 ja rahoitustaseen alijäämä melko suuri

Lähteet: Venäjän keskuspankki, Rosstat ja BOFIT.