Kiinan kansankongressi alkoi talousongelmista varoittelulla ja uusien kasvutavoitteiden esittelyllä

Vuosittaisen kansankongressin avajaispäivänä (5.3.) pääministeri Li Keqiang esitteli kansanedustajille hallituksen tämän vuoden työohjelman ja siihen sisältyvät tavoitteet. Pääministerin mukaan taloustilanne on vaikea. Hallitus kuitenkin tavoittelee odotetusti 6,0–6,5 prosentin BKT:n kasvua, minkä lähes 3 000 edustajan lainsäädäntövaltaa muodollisesti edustavan kansankongressin on määrä hyväksyä.

Kasvutavoitteiden saavuttamiseksi finanssi- ja rahapolitiikan keventämistä jatketaan. Veroja ja maksuja on tarkoitus leikata lähes 2 000 mrd. juanin (300 mrd. USD) arvosta. Tämä pitää sisällään mm. teollisuusyritysten ALV:n 3 prosenttiyksikön laskun 13 prosenttiin, rakennus- ja kuljetusyritysten ALV:n 1 prosenttiyksikön laskun 9 prosenttiin, työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennuksia sekä sähkö- ja tietoliikennemaksujen leikkauksia. Viime vuotta huomattavasti suuremmista tulojen leikkauksista huolimatta budjettivaje on hallituksen mukaan vain 2,8 % BKT:stä.

Infrastruktuurirakentamisen rahoittamiseksi paikallishallinto saa laskea liikkeelle erikoisbondeja 2 150 mrd. juanin (320 mrd. USD) arvosta. Viime vuoden budjetissa tätä rahoitusta luvattiin 1 350 mrd. juania, mutta todellisuudessa erkoisbondien kanta kasvoi lähes 1 800 mrd. juania vajaaseen 7 300 mrd. juaniin. Kiina ei laske erikoisbondeja mukaan julkiseen velkaansa, koska projektien oletetaan valmistuttuaan rahoittavan itsensä. Lehtitietojen mukaan hallituksen työraportissa mainittiin myös mahdollinen korkojen ja reservivaatimusten lasku sekä erityisesti pienten yritysten pankkilainoituksen huomattava kasvattaminen.

Inflaation hallitus odottaa viime vuoden tapaan jäävän 3 prosenttiin ja kaupunkialueiden työttömyyden pysyvän noin 5,5 prosentissa. Aikaisempaan tapaan köyhyysrajan yläpuolelle pyritään nostamaan 10 miljoonaa asukasta.

Hallituksen työraportin sanoma taloustilanteen vaikeutumisesta on helppo uskoa, mutta kasvun, budjetin ja velkaantumisen osalta hallituksen tavoitteenasettelu herättää suuria kysymyksiä. Pakonomainen BKT:n kasvutavoite johtaa tilastojen väärentämisen ohella ylisuureen velkaantumiseen. Viime vuonna budjettivajetta koskeva tavoite oli 2,6 %, mutta toteutunut virallinen budjettivaje oli yli 4 % BKT:stä. Todellinen budjettivaje on eräiden arvioiden mukaan vähintään kaksinkertainen. Tänä vuonna taloustilanteen huononeminen ja suuret tuloleikkaukset ja menojen lisäykset tarkoittavat budjettivajeen vääjäämätöntä kasvua. Velkaongelman kärjistymistä lisää riskinäkökohdat sivuuttava yritysluototuksen kasvattaminen.

Viralliset kasvutavoitteet ovat vääristäneet Kiinan tämän vuosikymmenen talouspolitiikkaa ja lisänneet maan taloudellista haavoittuvuutta. Nykyinen talouspolitiikka vastaa huonosti mielikuvaa Kiinasta pitkäjänteisenä toimijana.