Ukrainan kasvu on hidastunut ja ulkomainen tuki on yhä keskeistä budjettimenojen rahoittamisessa

Ukrainan BKT:n kasvu on hidastunut energiasektorin tuhojen myötä

Ukrainan tilastolaitoksen alustavan arvion mukaan Ukrainan BKT kasvoi huhti-kesäkuussa 3,7 % vuotta aiemmasta. Kasvua piti yllä vienti Mustanmeren satamien pysyessä avoinna sekä kulutuskysyntä ja valtion rahoittamat jälleenrakennusprojektit. Kasvu kuitenkin hidastui selvästi alkuvuodesta, sillä vielä tammi-maaliskuussa kasvua kertyi 6,5 %. Kasvua hidastivat etenkin Venäjän pommitusten aiheuttamat tuhot sähkön tuotantoon ja jakeluun sekä pula osaavasta työvoimasta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa Ukrainan BKT:n kasvavan 3 % tänä vuonna ja 2,5–3,5 % ensi vuonna.  

Ukrainan BKT kasvaa edelleen, mutta kasvu hidastui huhti-kesäkuussa

Lähteet: Ukrstat, BOFIT. 

Tulevana talvena sähköntuotanto on yksi Ukrainan talouskehityksen merkittävimmistä riskeistä. Ukrainan sähköntuotannosta arvioidaan tuhoutuneen ainakin 9 GW. IMF arvioi talven energiavajeeksi 3–4 GW huolimatta korjauksista, avustusten edistymisestä sekä ennustetusta sähkön tuonnin kasvusta. Viime talvena kulutus oli korkeimmillaan noin 18 GW. Tavallista kylmempi talvi, viivästykset energiasektorin materiaaliavussa ja Venäjän uudet pommitukset voivat heikentää tilannetta vielä merkittävästi.

Toinen merkittävä pullonkaula on työvoiman saatavuus. Armeija tarvitsee sotilaita ja yritykset työntekijöitä. Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin mukaan tällä hetkellä noin 900 000 ukrainalaista on saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ukrainan parlamentissa on parhaillaan käsittelyssä lakiehdotus, jossa pyritään täsmentämään millä ehdoilla yritykset saavat työntekijänsä vapautettua asepalveluksesta.

Ukraina ei enää julkaise virallisia työttömyyslukuja, mutta Info Sapiens-tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan työttömyysaste oli elokuussa yli 15 %. Ukrainassa aiotaan tehostaa työvoiman siirtymistä pois harmailta markkinoilta, jotta palkansaajat maksaisivat veronsa ja valtio saisi siten kipeästi kaivattuja budjettituloja. YK:n arvion mukaan ukrainalaisten maastamuuttajien määrä on viime kuukausina pysynyt 6,7 miljoonassa.

Heikko sato ja tuotantokustannusten nousu ovat kiihdyttäneet inflaatiota

Kuluttajahintainflaatio on Ukrainassa kiihtynyt viime kuukausina. Syyskuussa kuluttajahinnat nousivat 8,6 % vuotta aiemmasta. Inflaatiota on kiihdyttänyt erityisesti elintarvikkeiden hintojen nopea nousu, kun kuuma ja kuiva sää on heikentänyt satoa. Lisäksi monien tuotantokustannusten nousu (esim. sähkön hinta) sekä hryvnian heikentyminen ovat lisänneet inflaatiopaineita. Kunnallispalveluiden maksujen jäädytys on kuitenkin hillinnyt jonkin verran inflaation kiihtymistä. Inflaatiopaineet säilyvät keskuspankin arvion mukaan korkealla lähikuukausina mm. valtion menojen kasvattamisen, palkkojen nopean nousun ja energian saatavuusongelmien vuoksi. Keskuspankki odottaa inflaation alkavan hidastua jälleen ensi keväänä.  

Inflaatio on kiihtynyt Ukrainassa viime kuukausina

Lähteet: Ukrainan keskuspankki, BOFIT.

Lisääntyneistä inflaatiopaineista huolimatta Ukrainan keskuspankki päätti lokakuun lopun kokouksessaan pitää ohjauskorkonsa 13 %:ssa, koska inflaatio-odotukset eivät juuri ole nousseet. Keskuspankki arvioi koron pysyvän nykytasollaan ainakin ensi kesään saakka, mutta on valmis myös kiristämään rahapolitiikkaa, jos inflaatiopaineet lisääntyvät entisestään.   

Ukraina tarvitsee edelleen runsaasti ulkomaista tukea budjettialijäämänsä rahoittamiseen

Ukrainan parlamentille lokakuussa jätetyssä talousarvioesityksessä budjettimenoja aiotaan lisätä 8 % vuonna 2025.  Puolustus- ja turvallisuusmenot kattavat luonnoksessa yhteensä 57 % menoista (26 % BKT:stä), koska sodan odotetaan jatkuvan edelleen ensi vuonna. Valtion tulojen arvioidaan kasvavan lähes 20 % vuonna 2025 pääosin veronkorotusten vuoksi. Esim. tuloverotuksessa käytössä olevaa ns. sotaveroa nostetaan ja sen kattavuutta laajennetaan sekä rahoituslaitosten yhteisöveroa nostetaan.

Tulojen kasvun myötä budjettialijäämän odotetaan supistuvan ensi vuonna 36,5 miljardiin dollariin (19 % BKT:stä). Alijäämä on edelleen määrä rahoittaa pääosin ulkomailta ja kansainvälisiltä järjestöiltä saatavilla edullisilla lainoilla. Loput aiotaan kattaa kotimaisella velalla. Ukrainan valtionvelan arvioidaan olevan ensi vuonna noin 97 % BKT:stä ja lähtevän hitaaseen laskuun seuraavina vuosina.

Ukrainan hallitus julkaisi myös vuoteen 2027 asti ulottuvan keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelman ensimmäistä kertaa täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen. Keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmien julkaisemisella on tarkoitus edistää budjettiprosessin ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä myös sotatilalakien puitteissa ja se on yksi kriteereistä IMF:n Ukrainan lainoitusohjelmassa.

Ukraina läpäisi IMF:n lainaohjelman viidennen tarkastuksen

IMF:n johtokunta hyväksyi lokakuun puolivälissä Ukrainaa koskevan Extended Fund Facility -lainaohjelman (EFF) viidennen tarkastuksen. EFF-lainaohjelman puitteissa Ukrainalle myönnetään rahoitusta neljännesvuosittain, jos se täyttää ennalta sovitut makrotalouden kehitystä ja uudistustoimia koskevat kriteerit. Ukrainan läpäistyä tarkastuksen sille voidaan nyt myöntää seuraava 1,1 mrd. dollarin lainaerä.

EFF-ohjelma kattaa vuodet 2023–2027 ja sisältää yhteensä 15,6 mrd. dollarin edullisen lainarahoituksen Ukrainalle. Vuoden 2024 aikana Ukrainan on mahdollista saada EFF-rahoitusta 5,4 mrd. dollarin arvosta.