Kiinalaislasten koulutusta ja vapaa-aikaa säännellään lukuisin uusin toimin

Viime kuukausina hallinnon hampaisiin ovat joutuneet erityisesti koulupäivän jälkeistä tukiopetusta tarjoavat yksityiset laitokset. Niiden toimintamahdollisuuksia rajattiin merkittävästi, kun niiden rahoituskanaviin sekä opetuksen sisältöön ja järjestämistapaan asetettiin lukuisia uusia säännöksiä. Opetuksen järjestäjien on esimerkiksi rekisteröidyttävä voittoa tavoittelemattomaksi, opetuksen on noudatettava virallista opetussuunnitelmaa eikä opetusta saa järjestää koulujen loma-aikoina.

Opetusuudistusten taustalla on halu keventää koululaisten ja perheiden kokemaa kuormitusta, tasata koulutuksen eriarvoisuutta ja parantaa julkisen opetuksen laatua. Vuonna 2020 yksityistä koulua kävi joka viides kiinalaisopiskelija. Samassa yhteydessä myös peruskoulut velvoitettiin vähentämään kotiläksyjä ja tarjoamaan koulupäivän jälkeistä tukiopetusta ja harrastetoimintaa. Myöhemmin tarkoituksena on myös lisätä aloituspaikkoja suosituimpiin lukioihin.

Koulutusta on uudistettu myös lisäämällä opetussuunnitelmaan Xi Jinpingin sosialistista ajattelua, minkä tarkoituksena opetusministeriön mukaan on vahvistaa oppilaiden ymmärrystä sosialismista ja Kiinan perinnöstä. Kiinan hallinto on esitellyt myös tukun muita uusia lapsia ja nuoria koskevia sääntöjä. Alaikäisten videopelaaminen rajoitettiin kolmeen tuntiin viikonloppuiltaisin ja nuorten mahdollisuuksia käyttää erilaisia viihteellisiä puhelinsovelluksia rajoitetaan. Sen sijaan viranomaiset kannustavat sovelluskehittäjiä luomaan opetuksellista sisältöä. Kiinan mukaan rajoitusten tarkoituksena on suojella nuoria haitallisilta sisällöiltä ja nettiriippuvuudelta. Elokuussa hallinto puuttui myös internetin fanikulttuuriin erilaisin yksityiskohtaisin säädöksin.

Kiinan hallinnon uudistusinto kytkeytynee laajempiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten eriarvoisuuden vähentämiseen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämiseen. Mericsin mukaan Kiinan viisivuotissuunnitelmassa vuosille 2021–2025 kulttuuri, koulutus ja ideologia ovat aiempaa tärkeämpiä osa-alueita. Suunnitelman konkreettisena tavoitteena on esimerkiksi parantaa julkisen koulutuksen laatua ja kapasiteettia, kehittää opettajien ammattitaitoa ja lisätä väestön kouluttautumisastetta. Tavoitteena on, että työikäinen väestö olisi kouluttautunut keskimäärin 11,3 vuotta vuonna 2025, kun vuonna 2020 määrä oli 10,8 vuotta.