Kiinan julkisen talouden alijämä kasvanee vuonna 2025

Kiinan kansankongressi hyväksyi viime viikolla kuluvan vuoden budjetin, joka seuraa hallituksen työohjelmassa asetettuja painopisteitä (BOFIT Viikkokatsaus 10/2025). Finanssiministeriö odottaa keskus- ja paikallishallintojen yhteenlaskettujen budjettitulojen pysyvän ennallaan viime vuodesta noin 22 000 mrd. juanissa (15,5 % BKT:sta) ja viime vuodelta käyttämättömiä budjettivaroja siirtyy kuluvalle vuodelle reilu 2 000 mrd. juania. Samalla budjettimenoja kasvatetaan 4 % lähes 30 000 mrd. juaniin (20 % BKT:sta). Finanssiministeriön mukaan julkisen talouden budjettialijäämä tulee olemaan 4,0 % BKT:sta (5 700 mrd. juania) tänä vuonna eli prosenttiyksikön suurempi kuin vuonna 2024. Kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla mitattuna budjettivaje kasvaa hieman vähemmän, sillä se tulee olemaan 5,5 % BKT:stä tänä vuonna, kun se viime vuonna oli 4,9 % BKT:stä.

Kiinassa julkisen sektorin toimintaa on runsaasti budjetin ulkopuolella, eikä budjettialijäämän muutos välttämättä kerro finanssipolitiikan suuntaa. Finanssiministeriö raportoi nykyisin itse kolmesta budjetin ulkopuolisesta erästä: Valtion hallinnoimat rahastot (government-managed funds), valtion yritysten hallinta (state capital operations) ja sosiaaliturvarahastot. Näistä valtion hallinnoimien rahastojen toimet ovat keskeisiä finanssipolitiikan virityksen kannalta. Niihin kuuluu esimerkiksi keskus- ja paikallishallintojen erikoisvelkakirjoilla rahoitetut toimet, joita molempia kasvatetaan kuluvana vuonna. Finanssiministeriön mukaan keskushallinto laskee kuluvana vuonna liikkeelle erikoisvelkana 500 mrd. juania pankkien pääomitukseen ja 1 300 mrd. juania ultrapitkällä maturiteetin velkaa, josta 800 mrd. juania käytetään strategisiin painopisteisiin ja 500 mrd. kotitalouksien laitteiden vaihto-ohjelmiin ja yritysten laiteinvestointien tukemiseen. Paikallishallinnot saavat laskea liikkeelle 4 400 mrd. juania erikoisvelkaa omiin hankkeisiinsa, mikä on 500 mrd. juania enemmän kuin viime vuonna, jos viime vuoden lopulla käynnistetyt velkajärjestelyt jätetään huomiotta. Yhteensä erikoisvelanotto kohoaa vajaalla 1 000 mrd. juanilla viime vuodesta yli 6 000 mrd. juaniin (pl. velkajärjestelyt) eli samaan kokoluokkaan kuin varsinainen budjettialijäämäkin.

Budjetin ja muiden finanssiministeriön raportoimien julkisten talouden toimien lisäksi paikallishallinnot ovat vuosikaudet kiertäneet niille asettuja velkasääntöjä perustamalla omia rahoitusyhtiöitä (LGFV) hankkeiden toteuttamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Tämä osa julkista taloutta on ollut vaikeuksissa pandemian puhkeamisen ja kiinteistösektorin romahduksen jälkeen. Kiinan hallinto kiisti pitkään, ettei näiden rahoitusyhtiöiden toimet olleet osa julkista sektoria, mutta viime syksynä käynnistetty mittava ”elvytysohjelma” käytännössä tarkoittaa tämän piilovelan osittaista siirtämistä paikallishallintojen kirjoihin. Paikallishallinnot saavat laskea liikkeelle seuraavan kolmen vuoden aikana vuosittain 2 000 mrd. juania erikoisvelkaa vanhojen korkeakorkoisempien piilovelkojen poismaksamiseksi (BOFIT Viikkokatsaus 46/2024). Joidenkin arvioiden mukaan tätä piilovelkaa on kertynyt 60 000–70 000 mrd. juania, joten ohjelmalla päästään vain alkuun. IMF arvioi viime kesänä, että paikallishallintojen rahoitusyhtiöiden kautta rahoitetaan kuluvana vuonna hankkeita vajaalla 4 prosentilla BKT:stä eli hieman vähemmän kuin 2024. Paikallishallintojen rahoitusyhtiöiden velanottoa on kuitenkin hyvin vaikea ennakoida ja tiukka taloustilanne voi saada vajeen pienentymään odotettua nopeammin. LGFV-velan ohella julkisia hankkeita rahoitetaan myös hallinnon ohjaamien rahastojen (government guided funds) kautta IMF:n arvioiden mukaan tänä vuonna vajaalla 2 prosentilla BKT:stä.

Finanssiministeriön ja IMF:n arviot budjetin ulkopuolista toimista viittaavat siihen, että laaja julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna reilulla prosenttiyksiköllä noin 13 prosentista hieman yli 14 prosenttiin BKT:stä. Paikallishallintojen rahoitusyhtiöiden velanotto voi kuitenkin supistua odotettua enemmän, jolloin julkisen talouden laajan alijäämän kasvu saattaa jäädä odotettua hitaammaksi. Valtavan suuren vajeen vuoksi julkisen talouden velka tulee olemaan vuoden 2025 lopulla noin 130 % BKT:stä.

Kiinan julkisen talouden alijäämästä on suuri osa budjetin ulkopuolella

*) Finanssiministeriön ilmoittama budjettivaje kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. **) Finanssiministeriön ilmoittama rahastojen vaje (tai ylijäämä) sekä keskus- ja paikallishallintojen erikoisvelkakirjoilla rahoitetut toimet. ***) IMF:n arvio paikallishallintojen rahoitusyhtiöiden (LGFV) ja hallinnon ohjaaminen muiden rahastojen (government guided funds) alijäämästä.

Lähteet: IMF, Kiinan finanssiministeriö ja BOFIT.