Geopoliittiset huolet painavat ruplan kurssia

Maaliskuun alkupuolella Venäjälle tärkeän Urals-raakaöljyn tynnyrihinta kohosi jo lähelle 70 dollaria, mutta on sen jälkeen palautunut lähelle 60 dollaria. Viime vuoden lopulta jatkunut öljyn hinnannousu ei juurikaan ole heijastunut ruplan dollarikurssiin, joka on pitkään pysynyt lähellä 75 ruplaa dollarilta. Moniin muihin nouseviin talouksiin verrattuna heikot kasvunäkymät, budjettisäännön mukaiset valuuttaostot ja ulkopoliittiset jännitteet ovat heikentäneet vahvistumispaineita. Aivan viime viikkoina rupla on selvästi heikentynyt dollariin nähden. Tämä taustalla nähdään etenkin Venäjän ja länsimaiden kiristyneet suhteet ja odotukset mahdollisista uusista talouspakotteista, joita Yhdysvallat olikin asettamassa torstaina 15.4.

Öljyn hinnan romahdettua maaliskuussa 2020 rupla heikkeni lähelle 80 dollaria. Tilanteen vakauduttua ja öljyn hinnan noustua ruplan kurssikin vahvistui selvästi viime kesänä. Syksyllä epävarmuus nousevien talouksien tilanteesta ja mm. Valko-Venäjän tilanne sekä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyn myrkytys painoivat uudestaan ruplan ulkoista arvoa. Syyskuun lopulla tilannetta rahoitettiin mm. keskuspankin valuutan myyntioperaatioilla ja ohjailemalla suurten valtionyhtiöiden valuuttapositioita (BOFIT Viikkokatsaus 41/2020).

Heikko rupla ja korkea öljyn hinta on hyvä asia sekä Venäjän valtiotaloudelle että raaka-aineita vieville suuryrityksille. Heikko rupla kuitenkin nostaa tuontihintoja, mikä syö kansalaisten ostovoimaa ja voi entisestään hidastaa kotimaisten investointien kasvua. Ruplan kurssissa heijastuva epävarmuus myös vähentää kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta Venäjän markkinoihin. Ulkomaisten sijoittajien osuus valtion ruplamääräisten velkakirjojen markkinasta painui maaliskuussa 20 prosenttiin. Edellisen kerran osuus oli yhtä matala vuonna 2015. Suurimmillaan viime vuoden helmikuussa osuus oli 35 %.

Rupla on heikentynyt viime viikkoina

Lähteet: Reuters ja BOFIT.