Kaspianmeren ympärysvaltiot ovat edistyneet neuvotteluissa merialueen jakamisesta

12.8. solmitulla sopimuksella Azerbaidžan, Iran, Kazakstan, Turkmenistan ja Venäjä mm. täsmentävät hallitsemiensa vesialueiden rajat, helpottavat öljy- ja kaasuputkien vetämistä alueen kautta ja kieltävät vieraiden sotavoimien pääsyn alueelle. Sopimuksen osapuolet myös sitoutuvat Kaspianmeren monipuolisen mutta paikoin vaikeasti saastuneen luonnon suojelemiseen.

Kauan odotettua sopimusta on valmisteltu yli 20 vuotta. Se jättää kuitenkin edelleen avoimeksi tärkeitä kysymyksiä kuten oikeudet meren pohjassa oleviin luonnonvaroihin. Kaspianmeren alla sijaitsee valtavia öljy- ja kaasuesiintymiä, joista osaa jo aktiivisesti hyödynnetään. Esimerkiksi Kazakstanin rannikolla sijaitseva Kashagan-öljykenttä kattaa nykyisellään kymmenesosan maan öljyntuotannosta, ja osuuden odotetaan edelleen kasvavan. Osa Kaspianmeren öljy- ja kaasuesiintymistä on hallinnaltaan kuitenkin kiistanalaisia, eikä uusi sopimus tuo tilanteeseen selvennystä.

Uuden sopimuksen mukaan öljy- ja kaasuputkien rakentamiseen tarvitaan lupa vain niiltä mailta, joiden alueiden kautta putki kulkee, eikä kaikilta alueen mailta kuten aiemmin. On kuitenkin esitetty varauksia siitä, voitaisiinko öljy- ja kaasuputkien vetäminen alueen läpi edelleen kiistää muidenkin alueen maiden taholta ympäristönsuojelupykälien nojalla. Kysymys on tärkeä erityisesti Turkmenistanille, joka on jo pitkään suunnitellut putkea kaasukentiltään Kaspianmeren läpi Azerbaidžaniin ja siitä edelleen Euroopan markkinoille. Myös Kazakstan on suunnitellut yhdistävänsä öljykenttänsä putkella Eurooppaan Azerbaidžanin kautta. Aiemmin Venäjä ja Iran, jotka eivät katso hyvällä kilpailun lisääntymistä Euroopan energiamarkkinoilla, ovat vastustaneet muiden maiden putkihankkeita ympäristösäännösten nojalla. Neuvottelujen Kaspianmeren ympärysmaiden kesken odotetaan edelleen jatkuvan avoinna olevien kysymysten ratkaisemiseksi.