Venäjän kansallisissa tavoitteissa painotetaan entistä enemmän kansallismielisyyttä ja omavaraisuutta

Presidentti Putinin uuden kauden virkaanastujaiset olivat 7.5. Niiden jälkeen Putin nimitti perinteiseen tapaan uuden hallituksen ja julkaisi jälleen ns. toukokuun ukaasin, jossa hahmotellaan seuraavan kuusivuotiskauden politiikkalinjauksia taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä. Putin teki myös viime viikolla uuden kautensa ensimmäisen virkamatkan ulkomaille ja tapasi Kiinan presidentti Xi Jinpingin.

Hallituksen ja presidentinhallinnon kokoonpanossa joitakin muutoksia

Putin nimitti uuden hallituksen ja presidentinhallinnon keskeisimmät virkamiehet 14.5. Pääministerinä jatkaa edelleen Mihail Mishustin. Hallituksen 21 ministeristä yhteensä 5 oli uusia. Heistä pääosa nousi hallitukseen aluejohtajan tehtävistä.

Talouspolitiikan kannalta keskeisimmät ministerit eli finanssiministeri Anton Siluanov ja talouskehitysministeri Maksim Reshetnikov pysyvät myös viroissaan. Sitä vastoin aiemmin talouskysymyksistä vastannut varapääministeri Andrei Belousov siirrettiin yllättäen puolustusministeriksi. Hänen tilalleen varapääministeriksi nousi entinen teollisuusministeri Denis Manturov. Presidentinhallinnossa taloudellisena neuvonantajana toiminut Maksim Oreshkin ylennettiin presidentinhallinnon varajohtajaksi.

Talouspolitiikan odotetaan jatkuvan uuden hallituksen alaisuudessa pitkälti ennallaan. Sodan tarpeet pysyvät edelleen ensisijaisina myös talouspolitiikassa, kuten Venäjän kaikessa muussakin politiikassa. 

Kansallisissa tavoitteissa korostetaan entistä enemmän kansallismielisyyttä ja omavaraisuutta

Myös jo perinteeksi muodostunut uuden presidenttikauden ”toukokuun ukaasi” julkaistiin 7.5. Siinä määritellään yleisellä tasolla kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 (ja alustavasti 2036) saakka sekä tiettyjä tavoitteisiin liittyviä toimia ja indikaattoreita. Ukaasissa nimetään myös seuraavan kuusivuotiskauden kansalliset projektit, jotka hallituksen pitää tarkemmin suunnitella syksyyn mennessä.

Yleisesti ottaen kansalliset tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia kuin edelliset, heinäkuussa 2020 julkaistut. Kansallismielisyyttä ja isänmaallisuutta sekä omavaraisuutta painotetaan kuitenkin entistä enemmän. Sotaa ei ukaasissa mainita lainkaan. Ukaasi koostuu jälleen kirjavasta kokoelmasta erilaisia toimenpiteitä ja tavoiteindikaattoreita, jotka vaihtelevat hyvin yleisluontoisista muotoiluista täsmällisiin numeerisiin tavoitteisiin. Monet toimenpiteistä ja indikaattoreista ovat samoja, joita on ollut kaikissa Venäjällä 2000-luvulla laadituissa kehitysohjelmissa, kuten syntyvyyden nostaminen ja T&K-menojen lisääminen.

Entistä enemmän huomiota kiinnitetään kuitenkin omavaraisuuteen. Esim. tuonnin osuuden on määrä pudota 17 prosenttiin BKT:stä ja teknologista riippumattomuutta tavoitellaan lukuisilla aloilla (mm. tekoäly, avaruusteknologia, energiateknologia). Taloustavoitteissa erityistä huomiota saavat myös maatalous ja turismi. Maataloustuotteiden viennin tavoitellaan 1,5-kertaistuvan ja matkailuviennin kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Monet tavoitteet vaikuttavat jälleen varsin epärealistisilta. Aiempina vuosina joissakin mm. sosiaalisiin kysymyksiin liittyvissä tavoitteissa on edistytty ja esim. odotettu elinikä on noussut. Useimmissa taloustavoitteissa edistystä ei kuitenkaan juuri ole tapahtunut. Siitä huolimatta monien indikaattoreiden tavoitetasoa on jopa nostettu.   

Eräitä vuodelle 2030 asetettuihin kansallisiin tavoitteisiin liittyviä indikaattoreita

Lähteet: Rosstat, Venäjän presidentinhallinto.

Uusissa kansallisissa projekteissa prioriteettina teknologiatoimialat

Ukaasissa nimetään myös uudet kansalliset projektit vuosille 2025–2030, kun entiset päättyvät tänä vuonna (lukuun ottamatta miehittämättömän ilmailun ohjelmaa). Kansallisiin projekteihin kytkeytyviä toimia ja niille varattua rahoitusta on osittain määritelty jo maaliskuun lopussa julkaistuissa presidentin määräyksissä, jotka liittyvät Putinin liittoneuvostolle pitämässä puheessa linjattuihin tavoitteisiin. Hallituksen on kuitenkin määrä laatia projektien yksityiskohtaisemmat sisällöt syyskuun alkuun mennessä.

Uusia kansallisia projekteja on yhteensä 12. Ilmeikkäämmistä nimistään huolimatta ne vaikuttavat alustavien tietojen pohjalta sisällöltään melko samankaltaisilta kuin aiemmatkin ohjelmat. Ohjelmissa kuitenkin korostetaan entistä enemmän tiettyjä teknologisia prioriteettialoja. Näille aloille pyritään turvaamaan tarvittava ammattitaitoinen työvoima ja kehittämään niitä tukevaa T&K-toimintaa. Yleisemmät tavoitteet kansainvälisesti korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ja yliopistojen kehittämisestä on jätetty pois. Pääosa jo määritellyistä kansallisiin projekteihin kytkeytyvistä toimista liittyy kuitenkin erityisesti rakentamiseen. Tavoitteena on rakentaa ja remontoida niin kouluja, terveyskeskuksia, urheilukeskuksia kuin lentokenttiäkin.  

Uusien kansallisten projektien sisältö ja rahoitus tulee täsmentymään lähikuukausina, mutta alustavia tietoja niistä löytyy jo määräyksistä. Määräyksissä on määritelty niissä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen rahoitusta federaatiobudjetista yhteensä noin 9 000 mrd. ruplaa vuosille 2025–2030 eli noin 1 500 mrd. ruplaa vuodessa (1 % vuotuisesta BKT:stä Venäjän finanssiministeriön arvion pohjalta). Vuosina 2022–2024 kansallisiin projekteihin on ohjattu federaatiobudjetista keskimäärin 3 000 mrd. ruplaa vuodessa.

Federaatiobudjetin rahoituksen kannalta nyt suunnitellun kokoluokan menonlisäyksillä ei olisi dramaattista vaikutusta. Kansallisten projektien vaatima rahoitus kuitenkin täsmentynee hallituksen tarkempien suunnitelmien valmistuessa ja niiden loppusumma voi nousta huomattavasti suuremmaksi. Tämä voisi lisätä talouden inflaatioriskejä entisestään, kuten myös Venäjän keskuspankki on muistuttanut. Mittavammat lisärahoitustarpeet voisivat vaatia myös uusia rahoituslähteitä.

Putinin Kiinan-matkalla allekirjoitettiin maiden yhteinen julkilausuma

Presidentti Putin kävi heti uuden virkakautensa alussa kaksipäiväisellä vierailulla Kiinassa 16.-17.5. laajan ministerijoukon kanssa.  Presidentit Xi ja Putin allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jossa päätettiin edelleen kehittää maiden välistä yhteistyötä lukuisilla eri aloilla. Lisäksi tapaamisen yhteydessä allekirjoitettiin 10 muuta yhteistyöhön liittyvää asiakirjaa, kuten sopimus suurten kissaeläinten suojelualueen perustamisesta maiden raja-alueelle, pöytäkirjat eläin- ja kasvinsuojatarkastuksiin liittyvistä käytännöistä Venäjän sianliha- ja maa-artisokkaviennin yhteydessä sekä maiden uutistoimistojen TASSin ja Xinhuan välinen tiedonvaihtosopimus.   

Merkittäviä uusia taloudellisia avauksia ei tapaamisen tiimoilta julkaistu. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Kiina on noussut Venäjän ylivoimaisesti tärkeimmäksi talouskumppaniksi. Taloussuhteet perustuvat edelleen pitkälti kauppaan, jota länsimaiden kiristyvät pakotteet ovat vaikeuttaneet viime aikoina (BOFIT Viikkokatsaus 20/2024). Venäjän sodan vuoksi menettämiä länsimaisia investointeja Kiina ei kuitenkaan näytä juurikaan korvanneen. Suorien sijoitusten tilastointiin liittyy paljon epävarmuutta, mutta tilastojen pohjalta ei löydy mitään merkkejä kiinalaisinvestointien kasvusta Venäjälle. Esim. tietoja Kiinan ulkomaisista sijoituksista mediasta ja yritysten tiedotteista keräävän China Global Investment Tracker -tietokannan mukaan Kiinasta ei ole tehty yhtään investointeja Venäjälle vuoden 2021 jälkeen.

Kiinan ulkomaiset sijoitukset Venäjälle ovat tyrehtyneet viime vuosina

Lähteet: Global China Investment Tracker, BOFIT.