Kiinan finanssiministeriö odottaa julkisten tulojen kasvun jäävän hitaaksi vuonna 2024

Viime viikolla päättyneessä kansankongressin kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2023 toteutunut budjetti ja päätettiin valtion vuoden 2024 budjetista. Finanssiministeriön mukaan keskus- ja paikallishallinnon yhteenlasketut tulot olivat viime vuonna 21 700 mrd. juania (17 % BKT:stä) ja menot 27 500 mrd. juania (22 % BKT:stä) ja vaje 5 800 mrd. juania (4,6 % BKT:stä), mitä paikattiin nettomääräisesti noin 900 mrd. juanilla erilaisista rahastoista ja valtionyhtiöiltä kerätyillä varoilla. Kuluvana vuonna finanssiminiteriö odottaa tulojen nimelliskasvun jäävän hyvin vaimeaksi (3 %), koska osaa korona-aikana annetuista verohelpotuksista on edelleen jatkettu ja uusia verohelpotuksia tarjotaan painopistesektoreille kuten esim. yritysten T&K-toimintaan. Lisäksi vertailuvuoden 2023 tulokertymää kasvatti se, että osa yrityksistä sai lykätä vuoden 2022 verojen maksua vuoteen 2023. Hitaan tulojen kasvun vuoksi menojen on budjetoitu kasvuvan nimellisesti vain 4 %, ja samalla budjettivajeen kasvavan hieman. Ministeriö pitää tulojen ja menojen näkymää melko huolestuttavana.

Kiinassa budjettitulot ja -menot eivät anna kattavaa kuvaa julkisen talouden kehityksestä, sillä paikallishallinnoilla on merkittävästi toimintaa budjetin ulkopuolella etenkin niiden perustamien rahoitusyhtiöiden (LGFV) kautta. Myöskään paikallishallintojen maaoikeuksien myynnistä saamat tulot eivät kerry budjettiin vaan ohjautuvat rahastoihin (government-managed funds). Kiinteistösektorin alamäki on näkynyt maaoikeuksien myynnistä saatujen tulojen romahtamisena. Kun vielä 2020 maaoikeuksien myynnistä saatiin tuloa 8,3 % BKT:stä, viime vuonna tulot jäivät 4,6 prosenttiin BKT:stä. IMF laatii tilastoja, joissa otetaan huomioon laaja budjetin ulkopuolinen toiminta. Se arvioi julkisen talouden menot selvästi budjettimenoja suuremmiksi ja laajan vajeen olleen viime vuonna 13 % BKT:stä, kun taas velkaa on arvioitu kertyneen 116 % BKT:stä (ks. BOFIT Viikkokatsaus 8/2024). IMF odottaa vajeen pysyvän tänä vuonna ennallaan viime vuodesta, kun keskushallinto lisää velanottoa, mutta samalla paikallishallintojen taloustilanteet ovat monin paikoin aiempaa tiukemmalla.

Kiinassa verotulot ovat viime vuosina kattaneet keskus- ja paikallishallintojen budjettituloista 80–85 %, mistä arvonlisäveron osuus on reilu 30 %-yksikköä, yritysten tuloverotuksen vajaa 20 %-yksikköä ja työntekijöiden tuloverojen 7 %-yksikköä. Viime vuonna suurimmat menoerät olivat koulutus (3 % BKT:stä), sosiaali- ja työttömyysturva (3 % BKT:stä), maa- ja metsätalous (2 % BKT:stä) ja terveydenhuolto (2 % BKT:stä). Viime vuosikymmenellä budjetin velanhoitokulut kasvoivat erittäin nopeasti, mutta viime vuosina kasvu on hidastunut ja vuonna 2023 ne olivat 1 % suhteutettuna BKT:hen. Budjetin ulkopuolisen velan hoitokulut ovat myös merkittävät, mutta niiden suuruudesta ei ole tarkkaa käsitystä.

Kuluvan vuoden tarkempi budjettiarvio kattaa vain keskushallinnon, mikä on tavallista, sillä paikallishallintojen budjettikäsittelyt ovat kesken. Keskushallinnon budjetista kokonaan katettavia puolustusmenoja kasvatetaan 7 %, mikä on ollut tyypillinen lukema viime vuosina. Sotilasmenojen lisäksi painopisteitä ovat teknologinen kehitys, maaseutu ja ympäristön suojelu. Teollisuuden kehittämiseen keskushallinto ohjaa 10 mrd. juania uutta rahoitusta ja nostaa tiede ja teknologia menojaan 10 % viime vuoteen nähden sekä tarjoaa jo edellä mainittuja T&K-verohelpotuksia yrityksille. Keskushallinto aikoo myös laskea liikkeelle budjetin ulkopuolella tänä vuonna 1 000 mrd. juania 50-vuoden erikoisvelkakirjoja strategisten ja turvallisuushankkeiden rahoittamiseksi, ja pitkien velkakirjojen liikkeelle laskua tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina. Paikallishallintojen kuluvan vuoden budjetin ulkopuolista erikoisvelkakiintiötä kasvatettiin vain 100 mrd. juanilla 3 900 mrd. juaniin. Tulonsiirtoja keskushallinnolta paikallishallinnoille kasvatetaan 4 %, eli hieman enemmän kuin tulojen odotetaan kasvavan. Kiinassa keskushallinto kerää vajaa puolet budjettituloista, mutta budjettimenoista 85 % on paikallishallintojen vastuulla.

Budjettikertomuksessa Finanssiministeriö on huolissaan tulojen hitaasta kasvusta ja maaoikeuksien myynnistä saatujen tulojen vähenemisestä, mikä kiristää paikallishallintojen taloustilannetta. Samalla ministeriö nostaa esiin sen, että paikallishallintojen investointihankkeisiin ja niiden rahoitukseen liittyvät epäselvyydet ovat lisääntyneet ja sen, että jotkut paikallishallinnot ja organisaatiot ovat rikkoneet lakeja, sääntöjä ja määräyksiä kirjavilla tavoilla. Paikallishallintojen velkaongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja ja varmistamaan ettei piilovelkaantuminen enää lisäänny. Jo aiemmin viranomaset määräsivät kymmenkuntaa pahoin velkaantunutta maakuntaa keskeyttämään infrastruktuurihankkeitaan.