Kiina ja Yhdysvallat lykkäävät tullien korotuksia antaakseen aikaa kauppakiistoja koskevalle neuvotteluratkaisulle

Viime viikonloppuna Argentiinan G20-kokouksen yhteydessä presidentit Donald Trump ja Xi Jinping sopivat maiden aloittavan neuvottelut keskinäisten kauppakiistojen ratkaisemiseksi. Neuvotteluille on annettu aikaa kolme kuukautta, jona aikana Yhdysvallat pidättäytyy uusista tullien korotuksista.

Ennen Buenos Airesissa saavutettua välirauhaa Yhdysvallat oli uhannut nostaa Kiinasta tulevalle 200 mrd. dollarin arvoiselle tuonnille syyskuussa asettamansa 10 prosentin tullit 25 prosenttiin vuoden 2019 alussa, jollei Kiina taivu sen vaatimiin kauppapoliittisiin uudistuksin. Yhdysvaltojen mukaan tullien korotukset siirtyvät maaliskuulle, jos maat eivät pääse sopimukseen seuraavien 90 päivän sisällä. Kiina on tähän asti vastannut aina Yhdysvaltojen tullikorotuksiin omien tullimaksujensa nostolla.

Tulevien neuvottelujen tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Yhdysvaltojen mukaan neuvotteluissa käsitellään ”rakenteellisia kysymyksiä” kuten teknologian pakkosiirtoja, henkisen omaisuuden suojaa, tullien ulkopuolisia kaupan esteitä, erilaisia kyberuhkia sekä palveluita ja maataloutta. Kiina puhuu neuvottelutavoitteista yleisemmin ja tyytyy toteamaan, että molemmat maat ovat luvanneet helpottaa markkinoillepääsyä. Lisäksi molempien maiden mukaan Kiina on luvannut lisätä energian sekä maatalous- ja teollisuustuotteiden tuontia Yhdysvalloista maiden välisen kaupan tasapinottamiseksi.

Kauppasovun ehtona Yhdysvallat on vaatinut Kiinalta todellisia muutoksia pelkkien lupausten sijaan. Kiinaan kriittisesti suhtautuvan kauppaedustaja Robert Lighthizerin nimitys vetämään Yhdysvaltojen neuvottelutiimiä kuvastaa maan tiukkoja tavoitteita.

Asetelma neuvotteluille on hankala, sillä Kiinalta vaaditut uudistukset ulottuvat maan nykyjärjestelmän ytimeen. Erittäin vaikean asiasisällön ja lyhyen neuvotteluperiodin lisäksi sovun syntymistä hankaloittaa se, että kauppapoliittiset kiistat ovat vain osa laajempaa kahden suurvallan välistä valtapoliittista kilpailua. Talouselämän kannalta tilanne on harmillinen, sillä Yhdysvaltojen ja Kiinan kiistoista kumpuava maailmantalouden epävarmuus näyttää vain jatkuvan.