BOFIT Viikkokatsaus 2015/09

Venäjän hallitus miettii keinoja lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi



Noin 70  % Venäjällä käytetyistä lääkkeistä tuodaan ulkomailta, ja suuressa osassa kotimaisiakin lääkkeitä käytetään ulkomaisia raaka-aineita. Tämän vuoksi ruplan heikkeneminen on näkynyt lääkkeiden huomattavana kallistumisena.

Presidentti Vladimir Putin antoi helmikuun alussa asetuksen toimenpiteistä, joilla lääkkeiden hintakehitykseen pyritään vaikuttamaan. Asetuksen mukaan hallituksen on järjestettävä lääkkeiden vähittäishintojen seuranta ja raportoitava tuloksista kuukausittain. Hallituksen on yhdessä alueviranomaisten kanssa selvitettävä mahdollisuuksia perustaa valtiollisia tai kunnallisia apteekkeja lääkkeiden saatavuuden takaamiseksi koko väestölle. Hallituksen on myös selvitettävä, millä tavoin ko. apteekkeja voitaisiin tukea. Lisäksi hallitus sai tehtäväkseen rakentaa automaattisen järjestelmän, jolla seurataan lääkkeiden kulkua valmistajalta aina kuluttajalle asti. Tarkoituksena on valvoa lääkkeiden laatua ja vähentää lääkeväärennöksiä.

Noin 40 % Venäjällä myytävistä lääkkeistä kuuluu hintasäännöstelyn piiriin. Duuma hyväksyi kuluvalla viikolla lain, joka mahdollistaa hintasäännösteltyjen lääkkeiden listaan kuuluvien halpojen ja keskihintaisten lääkkeiden hintojen noston kerran vuodessa niin, että lääkevalmistajien minimikannattavuus turvataan. Tällä hetkellä monet yrityksistä ovat tappiollisia, ja uhkana on jopa tuotannon lopettaminen.

Hintasäännöstelyn alaisten tuontilääkkeiden kallistumisen vaikutuksia pyritään lieventämään korvaamalla tuontilääkkeitä kotimaisilla – usein kuitenkin heikompilaatuisilla – valmisteilla. Arvioiden mukaan vain 15–20 % venäläisistä lääketehtaista noudattaa tuotannossaan Maailman terveysjärjestön GMP-standardia (Good manufacturing practice).

Kotimaista tuotantoa pyritään edistämään myös tuontia rajoittamalla. Hallituksessa on käsittelyssä asetus, jonka mukaan ulkomaiset valmistajat eivät voi osallistua lääkkeiden julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin, jos tarjoajina on vähintään kaksi kotimaista tai Euraasian talousliitossa toimivaa tuottajaa. Asetusta on kritisoitu nimenomaan siksi, että kotimaisen tuotannon ei katsota vielä olevan riittävän laadukasta.

Hallituksessa parhaillaan valmisteltavana olevassa tuonnin korvaamista koskevassa toimintaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota lääketeollisuuteen. Sille luvataan ohjelmassa mm. lainojen korkotukea. Suurten asutuskeskusten ulkopuolella toimiville yrityksille annetaan erityistukea, esim. kunnallisteknisten palveluiden saamista rakenteilla oleviin tuotantolaitoksiin helpotetaan.