Kiinan väestö jatkaa supistumistaan ja syntyvyys on alhainen

Kiinan väkimäärä oli viime vuoden lopussa 1 408,3 miljoonaa, 1,4 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. 67 % kiinalaisista (944 miljoonaa, 11 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023) asui kaupungeissa. Vielä 90-luvun lopulla suhde oli toisin päin ja vain kolmannes kiinalaisista oli kaupunkilaisia. Kaupunkien asukkaista kaikilla ei kuitenkaan ole asumisoikeutta (hukou), ja vain 48 prosenttia väestöstä oli rekisteröitynyt kaupunkiasukkaaksi vuonna 2023.  Kaupungeissa töitä tekevien, mutta maaseudulle tai toiseen kaupunkiin rekisteröityneiden siirtotyöläisten määrä nousi viime vuonna ennätykselliseen 300 miljoonaan (21 % väestöstä).

Työikäisen väestön (16–59-vuotiaat) määrä on supistunut vuodesta 2012 lähtien. Viime vuonna 858 miljoonaa kiinalaista oli työikäisiä (61 % väestöstä), lähes 7 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2023. 240 miljoonaa (17 %) oli alle 16-vuotiaita ja 310 miljoonaa (22 %) 60-vuotiaita tai sitä vanhempia. Ikääntyneiden määrä on kasvanut nopeasti ja vielä vuonna 2006 60-vuotiaita tai sitä vanhempia oli alle 150 miljoonaa (11 % väestöstä). Kiina päättikin vihdoin viime vuonna alkaa korottaa eläkeikää tämän vuoden alusta alkaen (ks. Viikkokatsaus 38/2024). Korotukset tapahtuvat vaiheittain pitkän ajan kuluessa. Intia nousi vuonna 2023 Kiinan ohi maailman väkirikkaimmaksi valtioksi. Viime vuonna työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä nousi YK:n arvion mukaan Intiassa (990 milj.) niin ikään Kiinaa suuremmaksi (984 milj.).

Viime vuonna Kiinassa kuoli 10,9 miljoonaa henkeä ja syntyi 9,5 miljoonaa lasta. Maahanmuutolla on häviävän pieni merkitys Kiinan asukaslukuun. Syntyvyys nousi hieman vuodesta 2023, minkä on arveltu johtuvan mm. siitä, että koronapandemian aikaan monet pariskunnat lykkäsivät lasten hankkimista. Viime vuosi oli kiinalaisessa kalenterissa myös lohikäärmeen vuosi, jolloin syntyneiden uskotaan menestyvän hyvin elämässä. Nyt elettävää käärmeen vuotta ei pidetä yhtä suotuisana. Syntyvyyden odotetaan laskevan tulevaisuudessa myös siksi, että viime vuonna solmittiin ennätyksellisen vähän avioliittoja. Vain 6,1 miljoonaa pariskuntaa meni naimisiin (7,7 miljoonaa vuonna 2023). Myös avioerojen määrä kasvoi 2,6 miljoonaan. Suurin osa lapsista Kiinassa syntyy avioliitossa.

Syntyvyys laskee, koska lastenhankintaiässä olevien määrä vähenee ja hedelmällisyys alenee. Viime vuonna Kiinassa oli YK:n väestöennusteen mukaan 183 miljoonaa 20–39-vuotiasta naista. Ikäryhmä oli suurimmillaan vuonna 2002 (224 miljoonaa). YK arvioi Kiinan hedelmällisyysluvun, eli lapsimäärän, jonka nainen keskimäärin saa elämänsä aikana, olleen viime vuonna 1,01. YK:n tekemässä vertailussa Kiina lähestyy Singaporea (0,95), Taiwania (0,86), Etelä-Koreaa (0,73) ja Hongkongia (0,73). Mm. Japanissa (1,22) ja ikääntyneissä Euroopan maissa, kuten Suomessa (1,29) ja Italiassa (1,21) hedelmällisyys on Kiinaa korkeampi. Koko maailman hedelmällisyysluku oli vuonna 2024 2,25 ja sen odotetaan laskevan 2054 mennessä 2,07:ään, eli alle väestön kasvua ennakoivan tason (2,1).

Vuosina 1979–2015 Kiinassa toteutettu yhden lapsen politiikka on muokannut kulttuuria ja asenteita lastenhankintaa kohtaan. Viime vuosina toimia on lisätty lasten hankinnan kannustamiseksi, mutteivat ne ole tuottaneet merkittäviä tuloksia. Viimeisin väestönlaskenta Kiinassa tehtiin vuonna 2020. Tulosten mukaan keskimääräinen perhekoko maassa oli 2,6 henkeä ja vain 37 prosentilla perheistä oli lapsia. Kaksi kolmannesta lapsista asui molempien vanhempiensa kanssa ja viidennes toisen vanhemman kanssa. 50 miljoonaa lasta (17 prosenttia lapsista) ei asunut kummankaan vanhemman kanssa. Perheistä, joilla oli lapsia, 60 prosentilla oli yksi, kolmanneksella kaksi ja 7 prosentilla kolme tai enemmän lasta. Edelliseen vuoden 2010 laskentaan verrattuna kahden tai useamman lapsen perheiden osuus lapsiperheistä on jonkin verran kasvanut, mutta niiden osuus kaikista perheistä on vähentynyt, sillä yhä useammalla ei ole yhtään lasta. 

Kiinan väkimäärä supistui kolmatta vuotta.

Lähteet: NBS, CEIC ja BOFIT.