Venäjällä valtion budjettitulojen kehitys heikentynyt, korkea inflaatio syö elvytystoimien vaikutusta

Federaatiobudjetin nimellistulot olivat toukokuussa enää 10 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Nousu oli paljon pienempi kuin se budjetin tulojen ja menojen ostovoiman kannalta oleellinen inflaatiovauhti, jonka muodostavat lähinnä kuluttajahinnat ja teollisuuden kotimaan toimitusten tuottajahinnat (niiden keskimääräinen nousu vuodentakaisesta oli toukokuussa noin 24 %). Vielä tammi-huhtikuussa budjetin nimellistulojen vuosikasvu oli 34 %.

Öljy- ja kaasuverotulojen kohoaminen laantui toukokuussa edellisten kuukausien huippunousuista noin 40 prosenttiin vuodentakaisesta. Näiden valtaosin dollareissa määriteltyjen verotulojen nousun hidastuminen toukokuussa juontui pitkälti siitä, että alennusmyynnissä olevan Urals-öljyn hinta oli huhtikuussa vain 13 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin ja ruplan kurssi vain pari prosenttia vuodentakaista heikompi.

Federaatiobudjetissa tapahtunut nimellistulojen luisu muiden tuloerien osalta vaimeni toukokuussa huomattavasti. Koko tammi-toukokuun jaksolla ne lisääntyivät vain 3 % vuotta aiemmasta. Arvonlisäveroista saatavia tuloja, jotka menevät kaikki federaatiobudjettiin, ajoittui toukokuuhun runsaasti, mikä ei kuitenkaan kohottanut tammi-toukokuun ALV-tulojen nousulukemaa korkeammaksi kuin 7 %. Muut tulot vähenivät tammi-toukokuussa 2 % vuodentakaisesta.

Federaatiobudjetin menojen maalis-huhtikuussa yltynyt nousu vaihtui toukokuussa laskuksi, joskin nousulukeman pohjana olevat vuoden 2021 toukokuun menot olivat varsin suuret. Tammi-toukokuussa menot olivat vajaat 20 % suuremmat kuin vuoden 2021 tammi-toukokuussa. Eri menoluokkia koskevien tietojen julkaiseminen lopetettiin. Viimeisen 12 kuukauden budjettiylijäämä oli toukokuussa vähän yli prosentti BKT:stä.

Budjettimenojen toukokuun lasku jää mitä ilmeisimmin tilapäiseksi, sillä tälle vuodelle on lisämenoja. Kunnollisia tietoja lisämenojen kokonaismäärästä ei ole, mutta päätettyjä federaatiobudjetin lisämenoja on arviolta ainakin 3 % BKT:stä. Yhteensä lisämenoja tulee hallituksen ja finanssiministeriön tiedotteiden ja puheiden mukaan useita prosentteja BKT:stä. Lisämenoihin sisältyvät mm. eläkkeiden inflaatiokorjaukset ja lapsiperheille lisätyt sosiaalituet sekä monia pienempiä summia talouden eri aloille ja infrastruktuuriin. Lisäksi mm. Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta on pääomitettu muutamaa pankkia sekä muuta yritystä. Valtion VEB-rahoituslaitoksen myöntämien luottotakuiden ylärajaa tälle vuodelle on lisätty huomattavasti. Yrityksille on annettu mahdollisuus lykätä sosiaaliverojen maksuja ensi vuoteen.

Budjetin lisätoimilla tavoiteltu reaalinen elvytysvaikutus talouteen on joutunut kasvaneessa määrin inflaation hampaisiin. Osin yleisellä tasolla liikkuvat tiedot tällä erää päätettyjen ja kaavailtujen lisämenojen sekä veromaksujen lykkäysten kokonaismäärästä merkitsevät koko julkisen budjettitalouden mittakaavaan asetettuna sitä, että tänä vuonna inflaatio syö valtaosin tai lähes kokonaan sen nimellisen summan, joka koostuu julkisen talouden aiempien tämän vuoden menoarvioiden ja lisämenojen pohjalta syntyvästä nimellismenojen kasvusta sekä verojen maksulykkäyksistä.

Venäjän federaatiobudjetin nimellistulojen nousu on vaimentunut paljon inflaatiota hitaammaksi.

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.