Suomen kauppa Kiinan kanssa kehittyi viime vuonna hieman koko ulkomaankauppaa heikommin

Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan kasvoi viime vuonna 11 % ja oli 4 040 milj. euroa. Koko tavaraviennin arvo kasvoi 19 %, joten Kiinan osuus Suomen viennistä hieman supistui ja oli vajaa 5 %. Kiina on Suomen viidenneksi tärkein vientimaa. Tavaratuonnin arvo Kiinasta kasvoi 28 % vuodentakaisesta, eli lähes samaa vauhtia kuin koko tuonti (27 %). Tavaratuonnin arvo oli 8 470 milj. euroa ja kauppataseen alijäämä kasvoi 4 430 milj. euroon. Venäjän-kaupan romahdettua Kiina on noussut Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi noin 9 prosentin osuudella.

Tilastokeskuksen palvelukaupan ennakkotietojen mukaan Suomen palveluviennin arvo Kiinaan laski viime vuonna 13 % vuodentakaisesta ja oli 1 240 milj. euroa. Palvelutuonnin arvo Kiinasta kasvoi 6 % ja oli 1 560 milj. euroa. Suomen koko palvelukauppa kasvoi 20 % viime vuonna. Palvelukauppa Kiinan kanssa on vuoden 2020 jälkeen kääntynyt alijäämäiseksi. Palveluviennin supistuminen viime vuosina selittyy pitkälti sillä, että Kiinan viime vuoden loppuun jatkuneiden tiukkojen koronarajoitusten takia kiinalaisturistien matkailu Suomessa on ollut lähes olematonta. Ennen pandemiaa vuonna 2019, matkailuvienti vastasi 15 % Kiinan-palveluviennistä. Palvelukaupan tarkempi erittely ei ole vielä saatavilla vuodelle 2022.

Suomen tavara- ja palvelukaupan alijäämä Kiinan kanssa syveni viime vuonna

Lähteet: Suomen tulli, Tilastokeskus ja BOFIT.

Tavarakaupassa kemiallisten aineiden ja yhdisteiden viennin arvo Kiinaan viime vuonna yli viisinkertaistui vuoteen 2021 verrattuna ja kattoi 5 % viennistä. Samoin nikkeliviennin arvo yli kuusinkertaistui (2 % koko viennin arvosta). Sellun viennin arvo kasvoi 15 % edellisvuodesta. Sellu vastaa yli neljänneksestä Suomen Kiinan-viennistä. Tuonnissa sähkökoneiden ja laitteiden tuonnin arvo kasvoi lähes 30 % edellisvuoteen verrattuna ja niiden tuonti on noin kolmannes Suomen koko Kiinan tuonnista. Samoin muiden mekaanisten koneiden ja laitteiden tuonnin arvo kasvoi, kattaen noin viidenneksen koko tuonnista. Suomi on monien yksittäisten tuotteiden osalta riippuvainen Kiinan-tuonnista. Suomen ja EU:n Kiinan-tuontiriippuvuutta on tarkasteltu tuoreessa BOFIT Policy Brief -julkaisussa. Tarkastelu ulottuu vuoteen 2021 saakka.

Ulkomaankauppatilastot on saatavilla myös BEC-luokitellusti käyttötarkoituksen mukaan. Yli puolet Suomen viennistä Kiinaan on prosessoituja teollisuuden tuotantotarvikkeita. Viime vuonna eritysesti kulutustavaroiden vienti Kiinaan kasvoi, mutta niiden osuus oli vain 3 % koko viennin arvosta. Suomeen tuodaan Kiinasta varsinkin investointitavaroita ja niiden osia (lähes puolet tuonnin arvosta), sekä kulutustavaroita ja prosessoituja teollisuuden tuotantotarvikkeita. Kuljetusvälineiden tuonnin arvo Kiinasta kasvoi viime vuonna yli 40 % ja niiden osuus on jo kymmenys koko tuonnista. Henkilöautoja Kiinasta tuodaan vain vähän ja kuljetusvälinetuonti koostuu kuljetusvälineiden osista ja muiden kuljetusvälineiden tuonnista teolliseen käyttöön. Jälkimmäistä erää selittää risteilyalusten tuonti, joita on sekä vuonna 2021 että 2022 tuotu noin 230 milj. euron arvosta.  

Suomen Kiinan-tavaraviennin ja -tuonnin rakenne on hieman muuttunut viime vuosina

Lähteet: Suomen tulli ja BOFIT.