IMF suosittaa Kiinalle laajoja reformeja kasvun siirtämiseksi kestävämmälle pohjalle

IMF julkaisi vuosittain Artikla IV-konsultaatioiden yhteydessä tehdyn kattavan arvionsa Kiinan talouspolitiikasta ja talouskehityksestä tammikuun lopulla. Vuoteen 2020 verrattuna talouden tukitoimia on vähennetty ja erityisesti finanssipolitiikan viritys on selvästi kiristynyt. Yhdessä yhä vaimean kulutuksen ja kiinteistöinvestointien hidastumisen kanssa se on johtanut selvään kasvun hidastumiseen. IMF on laskenut tämän vuoden BKT-ennusteensa 4,8 prosenttiin, mutta sen jälkeen kasvun odotetaan kiihtyvän hieman kulutuksen palautuessa. Keskipitkällä aikavälillä IMF odottaa Kiinan kasvun hidastuvan väestön ikääntyessä ja tuottavuuden kasvun pysyessä hyvin vaimeana. 

Lyhyellä aikavälillä IMF suosittaa finanssi- ja rahapolitiikan keventämistä. Tukitoimet tulisi suunnata sosiaaliturvan parantamiseen, mikä lisäisi kulutusta ja vähentäisi kotitalouksien säästämistarvetta. Heikko sosiaaliturva (mm. työttömyysvakuutus on alle puolella kaupunkialueiden työllisistä) nähdään yhtenä syynä kulutuskysynnän hitaaseen palautumiseen ja tuloerojen kasvuun. Keskipitkällä aikavälillä tulisi uudistaa verotusta ja sosiaaliturvaa laajemmin. Se mahdollistaisi siirtymisen kulutusvetoisempaan kasvuun, kaventaisi tuloeroja sekä laajentaisi keskushallinnon ja alueiden tulopohjaa. Eläkeiän nosto tukisi taloutta ja auttaisi hidastamaan eläkemenojen tuntuvaa kasvua. Rahapolitiikassa tulisi siirtyä korkoperusteiseen politiikkaan sekä luopua pandemian aikana jälleen yleistyneistä erilaisista kohdennetuista rahapolitiikkatoimista, jotka heikentävät rahoituksen allokaatiota kannattaville yrityksille. Valuuttakurssin joustavuuden lisääminen parantaisi rahapolitiikan tehokkuutta ja auttaisi suojaamaan taloutta ulkoisia sokkeja vastaan.

Lyhyemmän aikavälin riskeihin kuuluu kiinteistösektorin ongelmien laajeneminen. Se on riski myös rahoitusvakaudelle. Rakennuttajien yhteyksistä pankkeihin ja varjopankkisektorille sekä taseen ulkopolisesta velkaantumisesta on huonosti tietoja. Rahoitussektori on haavoittuva yritysten velkatasojen noustua jälleen pandemian aikana. Tukien jatkaminen kuitenkin pahentaa varojen väärinallokointia ja viivyttää heikkojen lainojen tunnistamista. Riskejä lisää sijoittajien kasvanut epävarmuus valtion halusta tukea ongelmiin joutuvia yrityksiä. Pidemmän aikavälin riskin muodostaa irtikytkentäkehityksen jatkuminen ja laajentuminen. Se voisi vähentää jo ennestään alhaista tuottavuutta. IMF varoittaa, että politiikan epävarmuus on lisääntynyt teknologia- ja kiinteistösektorin sääntelyn kiristämisen myötä. Sen nähdään edelleen kaventavan yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Riskinä on tuottavuuden nopea hidastuminen valtion yritysten roolin kasvaessa.

Keskeiset tuottavuutta ja innovaatioita parantavat uudistukset eivät ole edenneet toivotulla tavalla. IMF on painottanut jo pitkään valtionyhtiöiden reformien ja yksityisten yritysten toimintaympäristön parantamisen tärkeyttä. Talouden tasapainotus raskaasta teollisuudesta ja rakentamisesta kohti kulutusvetoisempaa kasvua on ottanut takapakkia. Kehityksen kääntäminen on kuitenkin välttämätöntä tuottavuuden parantamiseksi, tulonjaon tasoittamiseksi sekä vihreämmän kasvun saavuttamiseksi. IMF pitää keskeisenä, että Kiina aikaistaisi päästötavoitteitaan (nykytavoitteiden mukaan päästöt kääntyisivät laskuun vuoden 2030 jälkeen). Laajojen ympäristöhyötyjen lisäksi taloudelliset kustannukset päästöjen vähentämisestä olisivat tällöin huomattavasti pienemmät. Myös teknologisen kehityksen positiiviset vaikutukset aikaistuisivat. Vihreän rahoituksen tarpeet ovat mittavat ja niissä tulisi hyödyntää yksityistä pääomaa, eikä tukeutua valtionyrityksiin. Kuten aiempinakin vuosina, Kiinaa kehotettiin kiireellisesti parantamaan makrotaloudellisia tilastojaan.

IMF:n arvio ja ennuste Kiinan rahoitussektorin ulkopuolisen velan kehityksestä

IMF laskee laajennettuun julkiseen velkaan virallisen julkisen velan, paikallishallinnon rahoitusyhtiöt ja valtion rahastot.

Lähteet: IMF Artikla IV-raportti ja BOFIT.