Yhdysvaltojen tullit hidastavat merkittävästi maailmantalouden kasvua

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti eilen (2.4.) 10 ja 50 prosentin välille asettuvista tuontitulleista 185 maalle. Kiinalle asetettiin 34 prosentin lisätulli, jonka myötä kiinalaistavaroiden tuontitulli nousee Trumpin jo aiemmin tällä kaudella asettamien 20 prosentin tullikorotusten myötä 54 prosenttiin. Lisäksi tullivapaus Kiinasta tuotaville pieniarvoisille, alle 800 dollarin, paketeille poistetaan. Muille tärkeimmistä kauppakumppaneista asetettiin 20 prosentin tulli EU:lle, 24 % Japanille, 32 % Taiwanille, 46 % Vietnamille sekä 25 % Etelä-Korealle. Meksikolle ja Kanadalle ei asetettu uusia tulleja, joten jo aikaisemmin ilmoitetut 25 prosentin tullit (pl. 10 % kanadalaiselle energialle ja kaliumille) astuvat nyt täysimääräisesti voimaan. Venäjälle ei asetettu uusia tulleja, koska sen kauppa Yhdysvaltojen kanssa on pakotteista johtuen vähäistä. Ukrainalle asetettiin 10 prosentin tulli. Ilmoitetut tullit eivät kasaannu aikaisemmin ilmoitettujen tuotekohtaisten tullien päälle, joten alumiinin, teräksen sekä autojen ja autonosien tullit ovat 25 %. Perustason 10 prosentin tullit astuvat voimaan 5.4. ja korotetut yli 10 prosentin tullit 9.4.

Trumpin hallinnon mukaan maakohtaiset tullit on asetettu tasolle, joka tasapainottaisi kahdenvälisen tavarakaupan alijäämän. Kuitenkin myös maille, joiden kanssa Yhdysvalloilla on kauppataseen ylijäämä, on asetettu tulleja. Käytännössä tullit ovat määräytyneet kaavalla, jossa tullitaso on riippuvainen Yhdysvaltain kahdenvälisen kauppataseen alijäämän suhteesta tuontiin kyseisestä maasta.

Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä oli viime vuonna suurin Kiinan kanssa, noin 295 miljardia dollaria. Seuraavaksi suurin alijäämä on EU:n ja Meksikon kanssa. Presidentti Trumpin ensimmäisen kauden tullit Kiinalle vuodesta 2018 eteenpäin pienensivät kahdenvälistä kauppataseen alijäämää, mutta eivät onnistuneet vähentämään koko alijäämää kaikkia maita kohtaan. Tilanne on nyt samankaltainen. Vaikka käytännössä kaikki Yhdysvaltain kauppakumppanit kohtaavat tulleja, matalamman tullin maiden asema on parempi suhteessa muihin maihin. Onkin odotettavissa, että vientiä Yhdysvaltoihin suunnataan matalan tullitason maiden kautta joko siirtämällä tuotantoa näihin maihin tai tekemällä viimeinen kokoonpano tai paketointi näissä maissa. Tuotantoa siirtynee myös jonkin verran Yhdysvaltoihin, mutta tuotannon kustannukset Yhdysvalloissa ovat suuremmat mikä heikentää yhdysvaltalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja kotitalouksien ostovoimaa.

Yhdysvaltain kahdenvälinen tavarakaupan kauppatase tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa

Lähteet: US Census Bureau ja BOFIT.

Asetetut tullit tulevat vaikuttamaan merkittävästi talouskasvuun kaikissa maissa. Kielin kansainvälisen talouden instituutin laskelman mukaan aikaisemmat ja nyt voimaan astuvat tullit vaikuttavat eniten Yhdysvaltoihin itseensä, jonka bruttokansantuote laskisi lyhyellä aikavälillä tullien vaikutuksesta lähes kaksi prosenttia suhteessa perusuraan. Kiinan bruttokansantuotetta tullit laskisivat 0,6 prosentilla, EU:n 0,3 prosentilla ja koko maailmantaloutta prosentilla. Tullien vaikutukset riippuvat myös siitä miten muut maat reagoivat Yhdysvaltain asettamiin tulleihin. Vielä ei ole tiedossa konkreettisia toimia, mutta muun muassa Kiina ja EU ovat ilmoittaneet arvioivansa mahdollisuutta asettaa vastatulleja. Suomen Pankki julkaisi viime kuussa skenaariolaskelman, jossa Yhdysvallat ja EU asettaisivat vastavuoroiset 25 prosentin tullit ja Yhdysvallat ja Kiina 20 prosentin tullit. Lyhyen aikavälin vaikutus tässä skenaariossa olisi Yhdysvaltojen BKT:hen -0,9 %, EU:hun -1,0 % ja Kiinaan -1,4 %. Tullisodan vaikutuksia voimistaa kuitenkin siitä seuraava epävarmuus, mikä heikentää esimerkiksi investointeja. Tämän seurauksena negatiivinen vaikutus Yhdysvaltojen BKT:hen kasvaisi 1,2 prosenttiin, EU:n 1,5 prosenttiin ja Kiinan 2,4 prosenttiin.