Yhdysvaltojen ja Kiinan kahdenväliset kauppasuhteet pysynevät tulehtuneina

Yhdysvaltojen ja Kiinan kahdenväliset suhteet tulevat jatkossakin olemaan haastavat. Vaikka Yhdysvaltojen tulevan presidentti Donald Trumpin hallinnon kokoonpanosta ei ole vielä kattavaa kuvaa, on kuitenkin selvää, että maan kauppapolitiikan linja tulee olemaan tiukan protektionistinen. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota on kestänyt jo yli kuusi vuotta, kaikki asetetut lisätullit ovat edelleen voimassa ja lisää on luvassa. Tällä viikolla Donald Trump vakuutti asettavansa ensitöikseen 10 prosentin ylimääräiset tullit tuonnille Kiinasta. Kiina ei tosin ole yksin Yhdysvaltojen tähtäimessä, silla Trump vannoi määräävänsä 20 prosentin tullimaksut myös tuonnille Kanadasta ja Meksikosta. Lisäksi Trump on väläytellyt kaikkeen tuontiin kohdistuvia tullimaksuja, minkä tarkoituksena on vahvistaa Yhdysvaltojen vaihtotasetta ja lisätä kotimaista tuotantoa. Voi kuitenkin olla, että tullit päätyvät lähinnä amerikkalaisten kotitalouksien ja yritysten lisälaskuksi kuten aiemmatkin Trumpin tullit (ks. Suomen Pankin blogi).

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen konfliktin taustalla ovat erityisesti Kiinan pyrkimys kasvattaa omaa geo- ja talouspoliittista merkitystään maailmassa. Lisäksi Kiina pyrkii tulemaan teknologian suhteen omavaraiseksi ja lopulta olemaan maailman johtava teknologiamahti. Yhdysvallat kokee Kiinan pyrkimykset uhkana omalle kansalliselle turvallisuudelleen. Maailman kahden suurimman talouden tulehtuneet välit heikentävät maailmantalouden tilannetta, sillä talouspoliittinen epävarmuus heijastuu mm. maailmankauppaan, yritys- ja kulutusluottamukseen, markkinoiden volatiliteettiin, riskien hinnoitteluun ja rahoituskustannuksiin. Tullimaksut ja vientirajoitteet myös hankaloittavat kansainvälisten yritysten liitetoimintaympäristöä, sillä yritysten on hajautettava investointejaan ja uudelleenjärjesteltävä tuotantoketjujaan riskien vähentämiseksi. 

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan seurauksena maiden ulkomaankaupan rakenne on muuttunut, ja niistä on tullut toisilleen vähemmän merkittäviä kauppakumppaneita. Kiinan osuus Yhdysvaltojen tavarakaupasta (tuonti ja vienti) on nyt reilut 11 %, kun se oli yli 16 % ennen kauppasotaa vuonna 2017. Vastaavasti Yhdysvaltojen osuus Kiinan tavarakaupasta on pudonnut reilusta 14 prosentista 11 prosenttiin. Yhdysvaltojen ja Kiinan kahdenvälisen tavarakaupan kasvu on ollut varsin vaisua myös tänä vuonna, mikä viittaa siihen, että maiden markkinaosuudet jatkavat pienenemistään. IMF:n kauppatilastojen mukaan Yhdysvaltojen vienti Kiinaan supistui tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 0,6 % edellisestä vuodesta, kun taas Yhdysvaltojen kokonaisvienti maailmalle kasvoi 2,9 %. Kiinan vienti Yhdysvaltoihin puolestaan kasvoi 1,1 % vastaavana aikana, mutta sekin on vähemmän kuin maan kokonaisviennin kasvu 3,0 %.

Samanaikaisesti kun Yhdysvaltojen ja Kiinan markkinaosuus toistensa tavarakaupassa on pienentynyt, esimerkiksi Kaakkois-Aasian ja Meksikon merkitys kauppakumppaneina on puolestaan kasvanut. Tämä viittaa siihen, että tuotantoketjut ovat mukautuneet ja kauppa mahdollisesti kiertää kolmansien maiden läpi välttääkseen tullimaksut. Kauppavirtojen kiertäminen kolmansien maiden kautta voidaan huomioida arvonlisäpohjaisissa tilastoissa. Vaikka Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen suora kauppa on vähentynyt viime vuosien aikana, Kiinan tuottaman arvonlisän osuus Yhdysvaltojen valmistavassa teollisuudessa on pysynyt ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä (ks. BOFIT Policy Brief 10/2024). Vaikka Yhdysvallat on pyrkinyt pienentämään Kiina-riskejään jo vuosien ajan, Kiina-riippuvuuden vähentäminen on erittäin vaikeaa, koska maailmantalous ja tuotantoketjut ovat integroituneet sekä Kiinan osuus koko maailman valmistavasta tuotannosta on valtavan suuri.

Kiinan tavaravienti Yhdysvaltoihin on huomattavasti suurempaa kuin Yhdysvaltojen vienti Kiinaan

Lähteet: IMF DOTS ja BOFIT.