BOFIT Viikkokatsaus 2024/48

Kiinassa kotimainen kulutus piristyi lokakuussa, tavaravienti vetää ja maksutase kertoo palvelukaupan vahvasta kasvusta



Vaikka Kiinan elvytystoimet jäivät odotettua niukemmiksi, Kiinan tilastoviraston mukaan talous näyttää hieman piristyneen lokakuussa. Vähittäiskaupan reaalikasvu ylsi yli 4 prosenttiin vuotta aiemmasta, kun vielä kesällä kasvu oli parin prosentin luokkaa. Etenkin kodinkonekauppa kävi kuumana (+45 % vuotta aiemmasta) valtion vaihto-ohjelman vauhdittamana. Myös autokauppa piristyi selväsi. Muut keskeiset talousindikaattorit kuten teollisuustuotanto ja kiinteät investoinnit pysyttelivät samassa kasvussa kuin aiempinakin kuukausina. Inflaatio oli edelleen nollan tuntumassa.

Kuluvana vuonna Kiinan talouden valopilkkuja on ollut erittäin vahva vienti. Lokakuussa Kiinan tullin mukaan tavaraviennin volyymi kasvoi 17 % vuotta aiemmasta ja viennin arvo kasvoi sekä dollareissa että juaneissa mitattuna hieman yli 10 % vuotta aiemmasta. Tavaraviennin dollariarvo ASEAN-maihin kasvoi 16 % vuotta aiemmasta, EU-maihin 13 % ja Meksikoon yli 10 %. Tavaraviennin kasvu Yhdysvaltoihinkin on kiihtynyt ja ylsi lokakuussa 8 prosenttiin vuotta aiemmasta. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kertonut nostavansa kiinalaistuotteiden tulleja heti 20.1. kun hän astuu virkaan. Tämä vauhdittanee kiinalaistuotteiden vientiä loppuvuonna, kun amerikkalaiset ostajat pyrkivät kasvattamaan varastojaan ennen tullien voimaantuloa. Tuotteista erilaisten koneiden ja laitteiden vienti on ollut vahvaa, mutta henkilöautojen viennin kasvu on ollut hyytymään päin. Sähköautoja vietiin kappalemäärillä mitattuna 11 % vähemmän kuin lokakuussa 2023, jolloin niitä vietiin ennätysmäärä.

Kiinan tavara- ja palvelukaupan kehitys maksutaseen mukaan

Lähteet: Kiinan valuuttaviranomainen SAFE, CEIC ja BOFIT.

Tavaratuonti on sen sijaan ollut vaimeassa kasvussa, mikä on heijastellut Kiinan heikkoa kotimaista kysyntää. Tuonnin volyymi on supistunut käytännössä läpi vuoden ja tuonnin arvo on ollut hitaassa parin prosentin kasvussa. Erityisen heikosti on kehittynyt tavaratuonti EU:sta, joka on supistunut tänä vuonna arvolla mitattuna noin 5 % ja lokakuussa kehitys jatkui samanlaisena. Kiinan tullin mukaan tuonti Suomesta on vähentynyt tänä vuonna 10 % dollareissa mitattuna. Kiinan tuonti Yhdysvalloista sen sijaan on ollut viime kuukausina reilussa kasvussa, minkä myötä koko vuoden aikana kertynyt tuonti on ollut samaa luokkaa kuin viime vuonna.

Palveluiden ulkomaankauppa vahvassa kasvussa

Kiinan valuuttaviranomaisen (SAFE) maksutasetilojen mukaan palvelukauppa on kuluvana vuonna ollut nopeassa kasvussa. Tammi-syyskuussa sekä palveluvienti että -tuonti kasvoivat dollarimääräisesti 10–15 % vuotta aiemmasta. Palveluiden osuus Kiinan ulkomaankaupasta on kuitenkin melko pieni. Palveluviennin arvo oli tammi-syyskuussa 277 mrd. dollaria, mikä on alle kymmenesosa tavaraviennin arvosta. Viennistä vajaa 30 % oli kuljetuspalveluita, vajaa 30 % liike-elämän muita palveluita, reilu 15 % tele- ja viestintäpalveluita ja 10 % ulkomaisten Kiinassa tilapäisesti olevien kuten matkailijoiden käyttämää rahaa. Eristä etenkin Kiinaan suuntautuva matkailu on ollut vahvassa kasvussa ja yltää jo samoille tasoille kuin ennen pandemiaa. Kiinan viranomaiset ovat helpottaneet matkustamista maahan myöntämällä valikoitujen maiden kansalaisille kuten suomalaisille viisumivapauden. Marraskuun lopusta alkaen viisumivapaus on 30 päivää.

Kiina ostaa enemmän palveluita ulkomailta kuin se sinne vie. Tammi-syyskuussa palveluiden tuonti oli 458 mrd. dollaria, mikä on reilu viidesosa tavaratuontiin verrattuna. Palvelutuonnista 40 % on kiinalaisten tilapäisesti ulkomailla olevien kuten matkailijoiden käyttämää rahaa, vajaa 30 % kuljetuspalveluiden ostoa ja 10 % muiden liike-elämän palveluiden hankkimista. Kuluvana vuonna erityisen voimakkaasti on lisääntynyt kiinalaisten oleskelu ulkomailla ja matkailijoiden rahankäyttö ulkomailla yltää jo samoille tasoille kuin ennen covid-19 pandemiaa.

Suuren tavarakaupan ylijäämän vuoksi Kiinan vaihtotase on voimakkaasti ylijäämäinen (tammi-syyskuussa 240 mrd. dollaria, 1,8 % BKT:stä) eli Kiinaan virtaa valuuttaa, kun se myy ulkomaille enemmän tavaroita ja palveluita kuin se sieltä ostaa. Valuuttaa puolestaan virtaa Kiinasta pois erilaisia rahoituserinä, jotka kirjautuvat maksutaseessa rahoitustaseeseen. Tammi-syyskuussa maksutaseen mukaan Kiinasta on tehty suoria sijoituksia ulkomaille noin 140 mrd. dollarilla mikä on yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Suorien sijoitusten ulosvirtaa on lisännyt se, että Kiinassa olevia ulkomaisia suoria sijoituksia on vedetty pois maasta (13 mrd. dollaria). Rahaa virtaa Kiinasta ulos myös portfoliosijoituksina ja muina sijoituksia kuten lainoina ja kauppaluottoina.