BOFIT Viikkokatsaus 2022/22

Suomen Kiinan-tuonnin kasvu jatkui alkuvuodesta reippaana



Tammi-maaliskuussa Suomesta vietiin tavaroita Kiinaan 910 milj. eurolla, mikä oli 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinasta tuotiin tavaroita Suomeen vajaalla 1,9 mrd. eurolla, mikä oli 40 % enemmän kuin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Maiden välisen kauppataseen alijäämä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi. Kiinan osuus Suomen tuonnista oli vajaat 9 % ja viennistä noin 5 %.

Tärkeimpien tuoteryhmien osalta tavaraviennin arvo supistui vuotta aiemmasta (koneet, laitteet ja kulkuvälineet -23 %, raaka-aineet -6 %). Näiden tuoteryhmien yhteenlaskettu osuus Suomen Kiinan-viennistä on 60 %. Kemiallisten tuotteiden viennin arvo kasvoi lähes 90 % (osuus viennistä 12 %) ja valmistettujen tavaroiden 120 % (osuus 15 %). Tuonnissa eniten kasvoi kemiallisten tuotteiden (+218 %) sekä poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvo (+128 %).

Tavarakaupan arvoa ovat nostaneet korkeammat hinnat. Suomessa vientihinnat kasvoivat tammi-maaliskuussa 25 % ja tuontihinnat 27 % vuotta aiemmasta. Erityisesti energia- ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Myös teollisuustuotteiden vientihinnat olivat neljänneksen korkeammat kuin vuotta aiemmin. Vaikka Suomen koko tavarakaupan arvo kasvoi reippaasti (tuonti + 35 % ja vienti + 22 %), tuonnin määrä kasvoi vain 6 % ja viennin määrä supistui 3 %.

Palveluja vietiin Suomesta Kiinaan tammi-maaliskuussa vajaalla 260 milj. eurolla eli 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen koko palveluvienti kasvoi 21 % vuotta aiemmasta ja oli 6,8 mrd. euroa. Palvelutuonti Kiinasta kasvoi 27 % ja oli 350 milj. euroa. Palvelutuonti Kiinasta kasvoi Suomen koko palvelutuontia (+22 %) enemmän.

EU-maiden yhteenlaskettu Kiinan-vienti kasvoi tammi-maaliskuussa euromääräisesti Suomen Kiinan-vientiä vähemmän, vain 2 % vuotta aiempaan verrattuna. Kun vientihinnat kallistuivat samaan aikaan 14 %, viennin määrä supistui 12 %. EU-maiden yhteenlaskettu Kiinan-tuonti kasvoi euromääräisesti yhtä paljon kuin Suomen Kiinan-tuonti, 40 %. Tuontihinnat kallistuivat 19 % ja siten tuonnin määrä kasvoi 15 %.

Kiinan ja Suomen välisen kauppataseen alijäämä pysyi ennätyksellisen suurena

202222_k3.png

Lähteet: Suomen tulli ja BOFIT.