Energiantuonti on Kiinassa hyvin hajautettu, maakaasun kulutus ja tuonti kasvussa

Kiina on maailman suurin energiankuluttaja. Energiaraaka-aineena käytetään edelleen selvästi eniten kivihiiltä (viime vuonna 56 % energiankulutuksesta). Seuraavaksi tärkeimmät energiaraaka-aineet ovat raakaöljy (vajaa 20 %), maakaasu ja vesivoima (molemmat noin 8 %). Maailman suurimmasta tuotantokapasiteetista huolimatta uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on yhä pieni. Energian kulutus on Kiinassa kasvanut tuotantoa nopeammin, mikä on lisännyt riippuvuutta tuontiraaka-aineista.

Hiilen kulutus oli viime vuonna lähes 5 % suurempaa kuin vuotta aiemmin. Pääosin kulutus täytetään kotimaisella tuotannolla. Hiiltä tuotettiin viime vuonna Kiinassa yli 4 mrd. tonnia. Hiilen tuonti nousi viime vuonna 320 milj. tonniin (7 % kulutuksesta), mikä oli reilu 6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinan asetettua australialainen hiili tuontikieltoon vuonna 2020, se on kasvattanut tuontiaan erityisesti Indonesiasta, jonka osuus hiilen tuonnista nousi viime vuonna 60 prosenttiin. Seuraavaksi eniten hiiltä tuotiin Venäjältä, noin 15 % viime vuoden kokonaistuonnista.

Raakaöljyä kulutettiin viime vuonna 4 % edellisvuotta enemmän. Kiinan tunnetut öljyvarannot ovat 26 mrd. tynnyriä (1,5 % maailman varannoista), ja kotimainen tuotanto riitti viime vuonna kattamaan reilun neljäsosan (28 %) raakaöljyn kulutuksesta. Kiina onkin ollut vuodesta 2017 lähtien maailman suurin raakaöljyn tuoja. Raakaöljyä tuotiin viime vuonna 510 milj. tonnia (reilu 10 milj. tynnyriä päivässä), mikä oli 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yleensä Kiina tuo öljyä enemmän silloin, kun se on hinnaltaan edullista ja täyttää varastojaan, ja vastaavasti hintojen noustessa tuontimäärät vähenevät. Tuonti on hajautettu tehokkaasti. Suurimpina öljyntoimittajina ovat viime vuosina pysyneet Saudi-Arabia (osuus viime vuonna noin 17 %), Venäjä (15 %) ja Irak (10 %). Yhdysvaltain loppuvuonna 2018 asettamien Iranin vastaisten pakotteiden vuoksi iranilaisen öljyn tuonti myös Kiinaan on romahtanut, ainakin virallisissa tilastoissa. Etenkin pienempien kiinalaisjalostajien tiedetään kuitenkin tuovan yhä iranilaista öljyä maahan, mutta alkuperämaaksi ilmoitetaan Iranin sijasta esimerkiksi Oman, Arabiemiirikunnat tai Malesia.

Maakaasua kulutettiin Kiinassa viime vuonna 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotimainen tuotanto kattoi kulutuksesta vajaat 60 %. Yli kaksi kolmasosaa Kiinaan muualta tuodusta maakaasusta tuli viime vuonna nesteytettynä (LNG). LNG:tä tuotiin viime vuonna 18 % enemmän kuin vuotta aiemmin, ja putkikaasua vastaavasti 22 % vuodentakaista enemmän. Eniten LNG:tä tuotiin Kiinaan Australiasta, lähes 40 % koko viime vuoden LNG-tuonnista. Yhdysvaltojen osuus Kiinaan tuotavasta LNG:stä oli 12 %, Qatarin 11 % ja Malesian 10 %. Venäjän osuus Kiinan LNG-tuonnista oli viime vuonna vajaat 6 %. Putkikaasua tulee Kiinaan Keski-Aasiasta, Myanmarista ja Venäjältä. Turkmenistanin osuus viime vuoden putkikaasun tuonnista oli lähes 60 %, Venäjän 18 % ja Kazakstanin 10 %. Venäjän osuus putkikaasun tuonnista on noussut voimakkaasti ensimmäisen kaasuputken (Siperian Voima) valmistuttua maiden välille vuoden 2019 lopussa.

Kiinan raakaöljyn tuonti on muiden energiaraaka-aineiden tapaan hyvin hajautettu

Lähteet: Kiinan tulli, CEIC ja BOFIT.