Suomen Kiinan-tuonti kasvoi viime vuonna 9 prosenttia, vaikka tuonti kokonaisuudessaan supistui selvästi

Viime vuonna Suomesta Kiinaan suuntautuneen tavaraviennin arvo jäi 3 miljardiin euroon, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Suomen Kiinan-vienti supistui aavistuksen enemmän kuin vienti kokonaisuudessaan (-12 %). Tuonti Kiinasta sen sijaan kasvoi 9 prosenttia 5,4 miljardiin euroon, kun Suomen koko tuonti supistui lähes 10 prosenttia. Kiinan osuus Suomen viennistä pysyi reilussa 5 prosentissa, mutta osuus tuonnista nousi pari prosenttiyksikköä 9 prosenttiin.

Neljännes Suomen tavaraviennistä Kiinaan oli sellua ja reilut 7 % muuta puu- ja paperitavaraa. Näiden viennin arvo laski selvästi vuotta aiemmasta. Koneiden ja laitteiden osuus viennistä kasvoi viime vuonna prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin. Elintarvikkeiden osuus lähes kaksinkertaistui 5 prosenttiin. Lihatuotteiden viennin arvo kasvoi yli 100 % ja maitotaloustuotteiden 56 % vuoteen 2019 verrattuna. Eniten supistuivat nahkojen ja turkisten (-56 %) sekä raudan ja teräksen vienti (-48 %), joiden molempien osuus kokonaisviennistä oli noin pari prosenttia.

Kiinan-tuonnista yli puolet oli myös viime vuonna koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Niiden tuonnin arvo kasvoi edellisvuodesta 10 %. Koronapandemian myötä myös Suomen Kiinan-tuonti kasvoi etenkin elektroniikkalaitteiden ja etätöissä tarvittavien koneiden osalta. Kasvomaskien räjähtänyt kysyntä sai tuontierän ”muut valmiit tekstiilituotteet” kasvamaan arvoltaan lähes nelinkertaiseksi vuoteen 2019 verrattuna. Sen osuus kokonaistuonnista kasvoi prosentista viiteen prosenttiin. Sen sijaan vaatteiden (osuus 10 %) tuonti pysyi edellisvuoden tasolla, jalkineiden (osuus 2 %) tuonnin supistuessa 13 %. Lääkevalmisteiden ja farmaseuttisten tuotteiden tuonnin arvo kasvoi 114 % edellisvuodesta, vaikka osuus kokonaistuonnista olikin yhä hyvin vähäinen (0,3 %).

Tilastokeskuksen alustavien tilastojen mukaan Suomen palveluvienti Kiinaan supistui 1,5 miljardiin euroon viime vuonna, mikä oli 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisuudessaan Suomen palveluvienti laski suunnilleen yhtä paljon. Vuonna 2019 matkailun osuus Suomen koko palveluviennistä oli 10 %, mutta tippui viime vuonna reiluun neljään prosenttiin matkailuviennin supistuessa huimat 65 %. Palvelutuonti Kiinasta laski viime vuonna 10 % vajaaseen miljardiin euroon. Palvelukauppa Kiinan kanssa pysyi silti Suomelle 530 miljoonaa euroa ylijäämäisenä, kun koko palveluvienti oli 1,9 miljardia alijäämäinen.

Suomen tavaravienti Kiinaan supistui vuoden 2020 aikana

Lähteet: Suomen Tulli ja BOFIT.