Provinssien BKT-kasvutavoitteet maltillisia koko Kiinan näkymiin verrattuna

Kiinan kaikkien maakuntien BKT:n kasvu jäi koronavuonna 2020 edellistä vuotta merkittävästi hitaammaksi, mutta Hubein maakuntaa lukuun ottamatta pysyi positiivisena. Hubei, jonka pääkaupunki Wuhan oli Kiinan koronaepidemian alku- ja keskuspaikka, koki alkuvuonna 2020 erittäin suuren BKT:n romahduksen. Vaikka sen talous alkoi toipua jo kevään ja kesän aikana, jäi maakunnan koko vuoden BKT 5 % edellistä vuotta pienemmäksi.

Vuonna 2020 eniten kasvoivat Keski- ja Länsi-Kiinan provinssit ja alueet, joiden kehitystaso on keskimääräistä matalampi. Kasvulukujen kärjessä on Tiibet, joka on välttynyt koronalta lähes kokonaan ja jonka taloutta on tuettu mittavin julkisin investoinnein (BOFIT Viikkokatsaus 2020/46). Sen paino koko Kiinan taloudessa on kuitenkin häviävän pieni. Merkitykseltään suuremmat alueet painoivat koko maan kasvua. Alueelliset tilastot eivät ole yhteneväiset koko maan BKT-tilastoinnin kanssa. Lisäksi provinssien ilmoittamat tilastot ovat usein osoittautuneet epäluotettaviksi ja niitä on jouduttu jälkikäteen korjaamaan. Paikallista johtoa palkitaan talouskasvun perusteella, mikä voi kannustaa liioittelemaan kasvua.

Kiinan BKT kasvoi virallisten tilastojen mukaan viime vuonna 2 %. Koko maan kasvutavoitetta tälle vuodelle ei ole julkistettu, mutta lähes kaikki provinssit ovat ilmoittaneet omat tavoitteensa hyvissä ajoin ennen vuosittaista maaliskuun kansankongressin kokousta. Monet alueet ovat olleet varovaisia tavoitteita asettaessaan, koska koronapandemiaan katsotaan edelleen liittyvän riskejä niin Kiinassa kuin maailmanlaajuisestikin. Provinssien kasvutavoitteiden painotettu keskiarvo (6,7 %) on maltillinen siihen nähden, että vertailuajankohta on poikkeuksellisen heikko. Koko Kiinan BKT:n kasvua koskevat ennusteet tälle vuodelle ovat yleisesti korkeampia, noin 8 % (esimerkiksi OECD:n ja IMF:n ennusteissa).

Suuri joukko taloudellisesti merkittäviä maakuntia on ilmoittanut 6 prosentin kasvutavoitteen. Joukossa ovat BKT:lla mitattuna suurimmat maakunnat kuten Guangdong, Jiangsu ja Shandong. Ne ovat teollisuusvaltaisia ja vientivetoisia alueita, jotka selvisivät koronavuodesta melko hyvin – ja osin sen vuoksi korjausliikkeenkään ei odoteta olevan erityisen suuri. Sama kuuden prosentin tavoite on myös Shanghailla ja Pekingillä. Niissä kuten monissa muissakin suurissa kaupungeissa koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat haitanneet etenkin palvelualoja sekä turismia, joihin liittyvä epävarmuus hillitsee yhä näkymiä.

Korkeimmat (10 %) kasvutavoitteet ovat koronasta toipuvalla Hubeilla sekä Etelä-Kiinan pienellä Hainanin saariprovinssilla, jonka optimismi perustuu odotuksiin talousuudistusten vaikutuksista. Hainanissa keskusvalta höllensi tämän vuoden alussa ulkomaisia investointeja koskevia rajoituksia. Lisäksi tavoitteena on tehdä Hainanista kansainvälisesti merkittävä vapaasatama.

Kiinassa alueiden väliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Koillis-Kiinan Heilongjiangin ja Jilinin BKT asukasta kohti on vain runsaat puolet Kiinan keskiarvosta ja vain neljännes Pekingin ja Shanghain luvuista. Korona on kasvattanut alueellisia eroja monin tavoin, mm. lisäämällä köyhimpien maakuntien julkista velkaa ja yritysten velkaantumista. Monille siirtotyöläisten lähtöalueille rahalähetykset kaupungeista ovat olleet tärkeitä tulonlähteitä, jotka tyrehtyivät viime vuonna ainakin tilapäisesti siirtotyöläisten jouduttua työttömiksi. 

Kiinan maakuntien reaalisen BKT:n kasvu vuosina 2019 ja 2020 sekä kasvutavoitteet vuodelle 2021

Lähde: BOFIT, CEIC ja Macrobond.