Kiina houkuttelee ulkomaisia sijoittajia vihreiden joukkolainojen markkinoilleen poistamalla kohteista ”puhtaan hiilivoiman”

Kiinassa vihreästä kasvusta on tullut osa virallista kasvustrategiaa, ja valtio on myös aktiivisesti kehittänyt ja tukenut vihreää rahoitusta. Kiinan keskuspankki julkisti vuonna 2015 ohjeet vihreän rahoituksen järjestelmän perustamiseksi. Niissä määriteltiin myös kriteerit vihreiden joukkolainojen rahoituskohteille. Näitä kriteerejä uudistettiin ensimmäisen kerran tänä vuonna.

Kiinan kriteerit vihreille joukkolainoille ovat eronneet kansainvälisistä kriteereistä erityisesti siinä, että Kiinassa myös investoinnit ”puhtaaseen hiileen” on luokiteltu vihreiksi rahoituskohteiksi. Kiina on ollut haluton luopumaan hiilivoimasta, joka kattaa edelleen merkittävän osan sen energiantuotannosta. Niinpä se on panostanut teknologiaan, jolla hiilivoiman päästöjä voitaisiin vähentää. Kansainväliset sijoittajat ovat kuitenkin vieroksuneet ajatusta, että vihreillä joukkolainoilla voitaisiin tukea minkäänlaista hiilivoiman käyttöä, sillä sen on katsottu hidastavan siirtymistä puhtaampiin energiamuotoihin ja koko puhe ”puhtaasta hiilestä” on leimattu viherpesuksi.

Tähän saakka Kiinan vihreät joukkolainat ovat menneet lähinnä kotimarkkinoille, mutta tavoitteena on houkutella niiden avulla entistä enemmän myös ulkomaisia sijoituksia. Tämän vuoksi Kiinan keskuspankki muutti 29. toukokuuta vihreiden joukkolainojen kriteereitä niin, että niillä ei voida enää rahoittaa hiilivoimaan liittyviä hankkeita. Tämä selkiyttää tilannetta ja lähentää Kiinan käytäntöä kansainvälisiin kriteereihin.

Maailmassa ei ole vielä yhtenäisiä standardeja vihreille joukkovelkakirjoille. Keskeinen kansainvälinen auktoriteetti on International Capital Markets Association (ICMA), jonka kriteeristöä (Green Bond Principles) käsittelevään komiteaan kuuluvat mm. Maailmanpankki, Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrahoituspankki (EBRD). Toinen keskeinen standardien rakentaja ja tilastolähde on investoijien epävirallinen ja voittoa tavoittelematon järjestö Climate Bond Initiative. Se myöntää sertifikaatteja sellaisille vihreille joukkolainoille, jotka ovat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisia ja joiden prosessit täyttävät niiden kriteerit. Näiden lisäksi maailmalla on esimerkiksi lukuisia alueellisia standardeja. IMF on peräänkuuluttanut yhtenäisten kriteerien aikaansaamista. Sijoittajan tulisi pystyä vertailemaan tuotteita ja varmistumaan siitä, että vihreät joukkolainat käytetään aidosti ympäristöystävällisiin kohteisiin.

Climate Bonds Initiative -järjestön tilastojen mukaan Kiinassa laskettiin viime vuonna liikkeelle vihreitä joukkolainoja yli 30 miljardin dollarin arvosta, mikä oli toiseksi eniten maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Alle puolet määrästä täyttää kansainväliset kriteerit. Niistä vihreistä joukkolainoista, jotka eivät täyttäneet kansainvälisiä kriteerejä, suurimmalla osalla ongelmat liittyivät siihen, että yli 5 % niistä käytettiin varsinaisen projektin ulkopuolisiin yleiskuluihin ja runsaalla neljänneksellä se, että itse projekti oli vääränlainen (esimerkiksi hiilivoimaan liittyvä).

Valtaosa Kiinan vihreistä joukkolainoista lasketaan liikkeelle vain kotimaassa (vuoden 2019 alkupuoliskolla jopa 85 %). Suurimpia liikkeeseenlaskijoita ovat olleet rahoitusalan yritykset ja julkisen sektorin osuus on ollut viime vuosina vain murto-osa, sekin paikallistasolta. Viime vuoden alkupuoliskolla rahoituksesta yli kolmannes meni liikenteeseen, reilu neljännes energiaan ja viidennes vesihuoltoon. Toukokuussa toteutetun uudistuksen seurauksena rakenne voi muuttua.