BOFIT Viikkokatsaus 2016/25
Kiinan luotonannon nopea kasvu jatkuu
Toukokuussa Kiinan laajimman käsitteen mukainen lainakanta (TSF, total social finance) kasvoi 13 % vuotta aiemmasta. Kasvu on ollut koko alkuvuoden vakaata, noin kaksi kertaa talouden nimelliskasvua nopeampaa. Tärkein alaerä eli juanmääräiset pankkilainat kasvoivat 14 %. Varjopankkisektorin (trust- ja entrusted lainat) välittämät lainat ovat edelleen kasvaneet vahvasti. Sen sijaan valuuttamääräisten lainojen kanta jatkoi supistumistaan. Juanin heikentyminen ja epävarmuus sen tulevasta kurssikehityksestä ovat vähentäneet kiinnostusta uusien valuuttalainojen ottamiseen ja saaneet lainanottajat maksamaan pois valuuttavelkojaan.
Kiina aloitti itse kehittämäänsä talouden kokonaisluotonannon (TSF) mittarin julkaisemisen vuonna 2011 sen jälkeen, kun tavallisista pankkilainoista poikkeava rahoitus yleistyi nopeasti. Mittarin kattavuuteen on kuitenkin viime aikoina kohdistunut epäiltyjä. Goldman Sachsin asiantuntijat arvioivat kesäkuun alussa, että rahoitusta on myönnetty tuntuvasti enemmän, mitä TSF-mittari kertoo. Heidän mukaansa pelkästään viime vuonna luottoja myönnettiin noin 30 % TSF-mittaria enemmän.
Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) mukaan Kiinan kokonaisvelka oli vuoden 2015 lopussa 255 % BKT:stä eli selvästi enemmän kuin nousevilla talouksilla tyypillisesti. Yritysten velka suhteessa BKT:hen oli 171 %, julkisen talouden velka 44 % ja kotitalouksien 40 %. Koska valtio toimii laajasti myös yrityssektorilla, julkisen ja yritysten velan erottaminen on vaikeaa ja esimerkiksi IMF arvioi Kiinan julkisen velan olevan noin 60 % suhteessa BKT:hen. Koska luotonanto on tammi-toukokuussa jatkanut vahvaa kasvuaan, velkasuhde on tällä hetkellä todennäköisesti ylittänyt 260 % BKT:stä.
Kiinan velan rakenne
Lähde: BIS
Kiina on velkaantunut vauhdilla eikä velan kasvun hillitsemiseen ole panostettu riittävästi. Viime viikolla kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että yritysten velkaantumiseen on pakko puuttua nopeasti, jos Kiina haluaa välttyä vakavilta ongelmilta. IMF toivoi Kiinalta mm. valtionyhtiöiden budjettirajoitteiden tiukentamisesta, ongelmayhtiöiden saneerausta ja varautumista yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Muiden maiden kokemuksista tiedetään, että pitkään nopeana jatkuva lainanannon kasvu päättyy usein rahoitusmarkkinahäiriöihin ja lopulta talouskasvun selvään hidastumiseen tai supistumiseen. Moniin muihin maihin nähden Kiinalla on edelleen eväitä selvitä mahdollisista ongelmista, sillä lähes kaikki velka on juanmääräistä ja valtiolla on käytettävissä suuria puskureita systeemikriisin ehkäisemiseksi.